Toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitto oli taistellut Saksaa vastaan Britannian ja Ranskan rinnalla, mutta maiden välit viilenivät pian sodan jälkeen. Kylmän sodan alettua Neuvostoliiton hyökkäyksen uhka varjosti Länsi-Eurooppaa, ja vuonna 1947 Britannia ja Ranska allekirjoittivat sopimuksen, jossa ne sitoutuivat tulemaan toistensa avuksi, jos Neuvostoliitto hyökkäisi.
Seuraavana vuonna liittouma laajeni kattamaan myös Belgian, Alankomaat ja Luxemburgin, ja Nato syntyi huhtikuussa 1949, kun myös Yhdysvallat, Kanada, Italia, Portugali, Tanska, Norja ja Islanti liittyivät puolustusliittoon.
Nato-jäsenyys takasi, etteivät jäsenvaltiot jäisi yksin, jos Neuvostoliitto päättäisi hyökätä.
Itäblokkikin liittoutui
Neuvostoliitto ei halunnut jäädä yksin, kun vastapuoli tiivisti rivejään. Niinpä toukokuussa 1953 perustettiin Varsovan liitto, joka kokosi Itä-Euroopan kommunistiset valtion Neuvostoliiton siipien suojaan. Kylmän sodan rintamalinjat oli näin vedetty. Kaikeksi onneksi Nato-maiden ei tarvinnut rientää auttamaan toisiaan, ja vuonna 1991 Neuvostoliitto ja sen myötä myös Varsovan liitto hajosivat.
Nato joutui tarttumaan aseisiin vasta 45 vuotta perustamisensa jälkeen, kun se ampui alas neljä serbialaista lentokonetta niiden rikottua YK:n lentokieltoa Bosnia-Herzegovinassa vuonna 1994.