Koreoiden välinen raja on maailman parhaiten valvottuja, eikä yhteyksiä pohjoisen ja etelän välillä ole.

© Polfoto/Corbis

Kylmä sota kummittelee yhä Koreassa

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat ja Neuvostoliitto jakoivat Korean keskenään. Alueet oli tarkoitus yhdistää kolme vuotta myöhemmin, mutta suurvallat eivät päässeet sopuun ehdoista. Korean sota syttyi vuonna 1950, ja nyt maat ovat jälleen sodan partaalla.

perjantai 13. heinäkuuta 2018 teksti Kalika Bro-Jørgensen

Oli elokuun 10. ja 11. päivän välinen yö vuonna 1945, kun nuoret everstit Dean Rusk ja Charles H. Bonesteel saivat Yhdysvaltojen sotaministe­riöltä poikkeuksellisen tehtävän: heidän piti määrittää kartalta sopiva paikka jakaa Korea Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kesken. Heille annettiin puoli tuntia aikaa.

Miehet silmäilivät edessään olevaa karttaa ja totesivat pian 38. leveys­piirin sopivaksi jakolinjaksi. 

Sen myötä Yhdysvaltojen alueelle jäisi Korean pääkaupunki Soul, vaikkakin linjan pohjoispuolelle Neuvostoliiton valtapiiriin jäisi suurempi maa-alue. Yllättäen Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin hyväksyi jakolinjan. 

Niin Korea jaettiin kahtia yhdellä kynänvedolla kysymättä asiasta sen enempää muilta sodan voittajaval­tioilta kuin korealaisiltakaan.

Suurvaltojen pelinappula

Korea oli ollut Japanin siirtomaa vuodesta 1910, mutta nyt Japani oli hävinnyt toisessa maailmansodassa.

Pian Japanin antautumisen jälkeen korealaiset olivat ryhtyneet valmistelemaan itsenäistä kansankomiteoiden hallintoa. 

Toisen maailmansodan voittajavaltiot, ja varsinkaan Yhdysvallat, eivät kuitenkaan uskoneet, että korealaiset olisivat valmiita itsehallintoon 35 vuoden siirtomaa-ajan jälkeen – huolimatta siitä, että vuoteen 1910 Korea oli ollut yhtenäinen itsenäinen valtio.

Yhdysvallat ja Neuvosto­liitto ottivat vallan kumpikin omalla puolellaan jakolinjaa. Koreasta tuli nappula suurvaltojen pelissä, joka viileni pian kylmäksi sodaksi.

Pohjoisessa Neuvostoliitto tuki sissisodasta palannutta kommunistijohtajaa Kim Il-sungia ja kansankomiteoita. 

Etelässä yhdysvaltalaiset kielsivät kommunismilta haiskahtavat kansankomiteat ja liittoutuivat pienen tilanomistajien vähemmistön kanssa. Sen kärkihahmo oli konservatiivinen ja kansallismielinen Syngman Rhee.

Kolmessa vuodessa suurvallat vakiinnuttivat pohjoisen ja etelän välisen ideo­logisen vastakkainasettelun. 

Suunniteltu Koreoiden yhdistäminen demokraattisilla vaaleilla vuonna 1948 epäonnistui, kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat eivät pystyneet sopimaan ehdoista. 

Vaalit pidettiin vain etelässä, mikä johti Korean jakaantumiseen lopullisesti. Sekä Pohjois-Korean Kim Il-sung että Etelä-Korean Syngman Rhee esittivät kuitenkin vaatimuksia koko Korean niemimaan hallinnasta.

Vuonna 1991 Pohjois- ja Etelä-Korea saivat yhteisen lipun, joka tunnettiin nimellä "Korean Unification Flag". Lippua on sittemmin käytetty tietyissä urheilutapahtumissa, kuten olympialaisissa, joissa maiden edustajat ovat osallistuneet yhtenä joukkueena.
© Wikipedia

Kiina tuki Pohjois-Koreaa

Toistuvien rajakahakoiden jälkeen Pohjois-Korean armeija tunkeutui Etelä-Korean puolelle 25. kesäkuuta 1950. Se oli kylmän sodan ensimmäinen aseellinen konflikti. 

YK ja Yhdysvallat kiiruhtivat auttamaan Etelä-Koreaa ja saivat pian hallintaansa suurimman osan niemimaata.

Viime hetkellä Kiinan johtaja Mao Zedong kuitenkin toi Kiinan armeijan sotaan kommunistisen liittolaisensa Kim Il-sungin avuksi.

Taistelut laantuivat vähitellen kesällä 1951 asema­sotavaiheeseen. 27. heinäkuuta 1953 osapuolet sopivat ase­levosta, ja 38. leveyspiirin jakolinja säilyi. Virallista rauhan­sopimusta ei kuitenkaan tuolloin tehty – eikä ole tehty vieläkään.

Kehitys vei eri suuntiin

Korean sota oli vaatinut 1,5–3 miljoonaa uhria ja jättänyt niemimaan raunioiksi.

Kommunistinen Pohjois-Korea nousi kuitenkin pian jaloilleen muun muassa Neuvostoliiton ja Kiinan tuella.

Etelä-Koreassa kasvu vauhdittui 1960-luvulla, ja maan talous alkoi kukoistaa. Etelä-Koreakin oli silti diktatuuri aina 1990-luvun taitteeseen asti, jolloin maasta vähitellen kehittyi demokratia.

Miljoonia nälkäkuolemia

Etelä-Korea on jatkanut vaurastumistaan demokratiana, mutta Pohjois-Korean talous romahti Neuvostoliiton kaatuessa. 

1990-luvulla liki kolme miljoonaa ihmistä nääntyi nälkään, ja Pohjois-Korean siihen asti hyvin toiminut infrastruktuuri lakkasi toimimasta Neuvostoliiton tuen kadotessa.

Vuosien mittaan lukemattomat rajaselkkaukset ovat uhanneet aselepoa, ja yritykset solmia rauhaa ovat valuneet hukkaan. 

Vuonna 2000 Etelä-Korean presidentille Kim Dae-jungille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto yrityksistään lähentää Koreoiden välisiä suhteita, mutta tänä päivänäkin rauha tuntuu yhä kovin kaukaiselta.

Etelä-Koreasta on tullut maailmantalouden tärkeä tekijä, Pohjois-Koreasta puolestaan maailman eristäytynein valtio, joka pyörii Kim Il-sungin sekä hänen poikansa ja seuraajansa Kim Jong-ilin henkilökultin ympärillä. 

Tilanteen ei odoteta muuttuvan lähiaikoina, sillä Kim Jong-il on jo esitellyt ilmeisesti seuraajakseen valitsemansa poikansa Kim Jong-unin.

Korean niemimaalla kylmä sota jatkuu edelleen.

Yhdysvaltalaislentäjä antamassa raporttia ilmaiskusta eteläkorealaiselle upseerille vuonna 1953.

© Polfoto/Corbis

Nykytilanne

Jaetussa Koreassa kylmä sota ei ole ohi. Korean sota päättyi aselepoon vuonna 1953, eikä virallista rauhansopimusta ole koskaan solmittu. Ydinsodan uhka leijuu raskaana niemimaan yllä.

  • Pohjois-Korea
    Korean demokraattista kansantasavaltaa johtaa Kim Il-sungin poika Kim Jong-il. Pohjois-Korea teki vuonna 2006 ydinkokeen, josta kansainvälinen yhteisö rankaisi pakottein ja uhkasi katkaista polttoainetoi­mitukset. Vuonna 2009 Pohjois-Korea suoritti silti toisen ydinkokeen, minkä vuoksi muun muassa Yhdysvallat on tiukentanut pakotteita ja näin vaikeut­tanut ahdingossa elävien kansalaisten tilannetta. Kim Jong-il nimesi taannoin kolmannen poikansa Kim Jong-unin seuraajakseen.

  • Etelä-Korea
    Korean tasavalta on menestyvä demokratia, mutta se elää Pohjois-Korean ydinase­uhan varjossa. Etelä-Korea on silti Kiinan kanssa suurin humani­taarisen avun antaja Pohjois-Korealle. Vuodesta 1969 Etelä-Koreassa on toiminut erityinen ministeriö Koreoiden yhdistämiseksi. Pohjois-Korean ydinkoe vuonna 2009 ja etelä­korealaisen sotalaivan upottaminen vuonna 2010 ovat kuitenkin saaneet Etelä-Korean lopettamaan lähes kaiken kaupankäynnin Pohjois-Korean kanssa. 


Vuodesta 2010 Yhdysvallat on kiristänyt taloudellisia pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan ja luvannut Etelä-Korealle täyden sotilaallisen tuen, ja pitkä ja mutkikas historia vaikuttaa yhä niemimaan elämään.

Tutustu kylmän sodan polttopisteisiin tästä tai hemmottele itseäsi 2 HISTORIA-lehden numerolla ja aurinkokennolla toimivalla tehokkaalla varavirtalähteellä HUIPPUKUUMAAN hintaan.

Laitteesi pysyvät aina ladattuna ja pääset lukemaan historian uutisia milloin tahansa!

Ehkä sinua kiinnostaa...