Bush Gorbatšov

Kuka keksi käsitteen ”kylmä sota”?

Maailmanlaajuinen, aseeton sota. Vuonna 1947 miljonääri Bernard Baruch antoi puheessaan nimen poliittiselle tilanteelle, joka maailmassa vallitsi seuraavat vuosikymmenet.

Maailmanlaajuinen, aseeton sota. Vuonna 1947 miljonääri Bernard Baruch antoi puheessaan nimen poliittiselle tilanteelle, joka maailmassa vallitsi seuraavat vuosikymmenet.

George Bush Presidential Library and Museum

Käsitettä ”kylmä sota” käytettiin ensimmäisen kerran idän ja lännen välisestä konfliktista 16. huhtikuuta 1947. Sittemmin yleiseen käyttöön levinneen käsitteen lausui monimiljonääri, liikemies Bernard Baruch, joka oli toiminut vuosikymmeniä Yhdysvaltain presidenttien poliittisena neuvonantajana.

Huhtikuussa 1947 Baruch oli Etelä-Carolinan edustajainhuoneessa muotokuvansa paljastamistilaisuudessa. Kun Baruchin oli vuoro astua puhujakorokkeelle, hän piti puheen, jossa hän käsitteli muun muassa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton jännittyneitä suhteita.

”Älkäämme pettäkö itseämme”, Baruch sanoi.

”Olemme keskellä kylmää sotaa. Meillä on vihollisia sekä ulkomailla että kotimaassa. Älkäämme koskaan unohtako tätä: meidän levottomuutemme ruokkivat heidän menestystään. Poliittisen järjestelmämme toive ja tavoite on maailmanrauha.”

Bush Gorbatšov

Yhdysvaltain George Bush ja Neuvostoliiton Mihail Gorbatšov allekirjoittivat vuonna 1990 aseidenriisuntasopimuksen. Kylmä sota päättyi seuraavana vuonna Neuvostoliiton hajoamiseen.

© George Bush Presidential Library and Museum

Lehdet levittivät käsitettä ”kylmä sota”

Tilaisuutta seuraamassa olleet toimittajat toistivat käsitteen uutisjutuissaan, ja pian ”kylmä sota” laajeni merkitsemään yleisesti maailman kahden suuren ydinvallan diplomaattista ja sotilaallista kilpailua.

Vaikka Baruch käytti käsitettä ”kylmä sota” ensimmäisenä idän ja lännen pinnan alla kytevästä taistelusta, käsitettä oli jo aiemmin käytetty muissa yhteyksissä.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen The News and Observer -lehti julkaisi vuonna 1934 uutisen kristillisen lahkon jäsenestä, joka oli antanut myrkkykäärmeen purra itseään todistaakseen, että Jumala suojelisi häntä.

Lehden mukaan lääkärit olivat arvelleet, että potilaan vahva usko oli pelastanut hänen henkensä. Käärmeenpurema oli lehden mukaan siten tuonut ”aselevon tieteen ja uskonnon väliseen kylmään sotaan”.