Afganistanin presidentinpalatsiin Kabulin laitamilla kuului korviahuumaava räjähdys, jota seurasi konekiväärien taukoamaton papatus.
Afganistanin kommunistinen presidentti Hafizullah Amin käski adjutanttiaan kutsumaan apuun neuvostojoukot, jotka olivat muutamaa päivää aiemmin tulleet maahan näennäisesti tukemaan presidentin kamppailua ääri-islamilaisia mujahideensissejä vastaan.
Noin 80 prosenttia maasta oli jo mujahideenien hallinnassa. ”Ampujat ovat neuvostoliittolaisia”, adjutantti vastasi.
”Valehtelet! Se ei voi pitää paikkaansa”, Amin huudahti järkyttyneenä.
Yli 40 000 siviiliä on kuollut Afganistanin sodasta alkaneissa levottomuuksissa.
Neuvostoliittolaiset eivät todellakaan olleet tulleet auttamaan, vaan miehittämään maan.
Pian Neuvostoliiton erikoisjoukkojen 520 sotilasta olivat vallanneet presidentinpalatsin ja surmanneet Aminin ja kaksi sataa tämän henkivartijakaartin sotilasta.
Neuvostoliiton miehitys
Hyökkäys presidentinpalatsiin 27. joulukuuta 1979 oli alkua joukolle verisiä konflikteja, jotka kulminoituivat vuonna 2001 alkaneeseen sotaan.
Aluksi Neuvostoliiton miehitysjoukot etenivät nopeasti, ja panssarivaunut vyöryivät läpi maan.
Kommunistista hallintoa vastaan taistelleet kapinaliikkeet jatkoivat kuitenkin taisteluaan nyt miehitys-valtaa vastaan.
Erityisesti islamistiset mujahideenjoukot kävivät sinnikästä sissisotaa Yhdysvaltojen tukemana.
Kylmän sodan aikaan Yhdysvallat tuki innokkaasti kommunismin vastaisia liikkeitä ympäri maailmaa.
Mujahideensissit olivat saaneet tasaisena virtana rahaa ja aseita taisteluunsa jo ennen Neuvostoliiton miehitystä.
Mujahideenit ja paikalliset heimopäälliköt saivat nopeasti valtaansa suurimman osan maata, ja Neuvostoliiton tukema hallituksen armeija pystyi pitämään hallussaan vain suurimmat kaupungit.
Sotaa käytiin kymmenen vuotta, ja siinä kuoli yli miljoona afganistanilaista ja 15 000 neuvostoliittolaissotilasta.
Lopulta neuvostojoukot vetäytyivät maasta ja jättivät jälkeensä sekasortoisen, sodan runteleman maan.
”Neuvostoliiton Vietnamiksi” kutsuttu sota oli monen histo-rioitsijan mielestä merkittävä syy siihen, että Neuvostoliitto hävisi myös kylmän sodan.
Yhdysvallat tuki talebania
Neuvostoliiton vetäytymisen jälkeen eri alueiden sotapäälliköt ja mujahideenit jatkoivat kamppailua vallasta.
Vuonna 1993 osa taistelevista osapuolista onnistui muodostamaan maahan hallituksen, mutta sisällissota ei päättynyt, sillä muutamat paikalliset sotapäälliköt jatkoivat edelleen taisteluja.
Kaaos tasoitti tietä ääri-islamistiselle talebanliikkeelle, joka edusti Koraanin radikaalin tulkinnan linjaa.
Liike sai nopeasti kannatusta kansan parissa, ja se sai myös taloudellista tukea al-Qaidalta, militantilta islamilaiselta järjestöltä, joka oli osallistunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan.
Talebanliike aloitti oman sotansa Afganistanin hallintoa vastaan, ja vuonna 1996 se otti Afganistanissa vallan.
Valtaan tultuaan talebanit pyrkivät tekemään Afganistanista puhtaan islamilaisen valtion, jossa noudatettiin sharialainsäädäntöä. Erityisesti naisten asema heikkeni: naisten työssäkäynti kiellettiin ja heidän koulutusmahdollisuuksiaan rajoitettiin rajusti.
Afganistanin sota on maksanut Yhdysvalloille lähes biljoona (eli tuhat miljardia) dollaria ja useita tuhansia ihmishenkiä.
Avoimista ihmisoikeusrikkomuksistaan huolimatta hallitus sai alussa tukea Yhdysvalloilta, joka uskoi, että talebanliike pystyisi palauttamaan alueelle vakaat olot.
Tulevina vuosina talebanit onnistuivat lyömään useimmat itsenäiset heimopäälliköt ja kiristämään ääri-islamilaista otetta maasta.
Sota terrorismia vastaan
Vuonna 2001 al-Qaida teki terrori-iskut New Yorkiin World Trade Centeriin ja Yhdysvaltain puolustusministeriöön Washingtoniin.
Yhdysvaltojen tiedustelu jäljitti nopeasti terroriteot Afganistaniin, mutta al-Qaidalle kiitollisuudenvelassa ollut taleban kielsi olleensa iskujen takana.
Neljä viikkoa myöhemmin Yhdysvallat aloitti ”terrorisminvastaisen sodan” ja hyökkäsi Afganistaniin Britannian kanssa.
Talebanhallinto kaatui vuonna 2002, mutta levottomuudet eivät loppuneet siihen, vaan sota jatkuu yhä.