Länsi-Berliinin aika näyteikkunana on ohi

Viime vuodet ovat opettaneet, ettei DDR:n kaltainen ­sosialistinen valtio pysty kilpailemaan Länsi-Saksan kaltaisen imperialis­tisen valtion kanssa rauhanomaisesti, jos valtioiden välinen raja on auki.

Tasaväkinen kilpailu on mahdollista vasta, kun sosialistisen valtion tuotanto asukasta kohti ohittaa kapitalistisen valtion vastaavan tuotannon.

DDR:n kansalaiset riemuitsevat nyt nähdessään, että vastapuoli on kärsinyt merkittävän iskun.

Valtion arvovalta ihmisten mielissä on kasvanut merkittävästi. Laajan teollisuustyöläisten joukon lisäksi maatalouskol­lektiivien työläisetkin työskentelevät nyt aiempaa ahkerammin.

Heikon kansanosan ja eritoten intellektuellien keskusteluissa korostuvat nyt tulevaisuudennäkymät.

Monet heistä sanovat, etteivät he enää voi vierailla vähän väliä tätiensä ja setiensä luona mutta silti he uskovat nyt, että länsisuuntautuneisuus on historiaa ja nyt kaikkien on oltava osa työläisten ja maatyöläisten DDR:ää ja laajempaa sosialistista leiriä.

Vakavia konflikteja on esiintynyt vain muutamien nuorten älykköjen kohdalla, jotka olivat jo ehtineet maistaa länsimaista kapitalismia.

Jotkut kansalaiset, jotka työskentelivät aiemmin länsi­berliiniläisissä tehtaissa, ovat nyt töissä täkä­läisissä tehtaissa.

Jotkut nuoret olivat ­saaneet voimakkaita vaikutteita lännen imperialis­tisesta propagandasta ja katukulttuurista. Osa heistä kieltäytyi menemästä töihin ja maleksi mieluummin kaupungilla.

Me poistimme heidät kaduilta ja lähettämälle heitä työleireille, jotta he oppisivat tekemään töitä.

Parhaillaan meneillään olevat paikallisvaalit tarjoavat meille oivan mahdollisuuden kouluttaa väestöä ja vakiinnuttaa nykyinen tilanne.

Työläisten ajattelutavan muutoksesta kertoo päätös kasvattaa tuotantoa samalla ­palkalla tietyssä ajassa.

Sen lisäksi noin 50 000 nuorta miestä on ­ilmoittautunut vapaaehtoisiksi Kansanarmeijaan.

Länsi-Berliinin puolella rajavyöhyke on jo täysin autioitunut. Monia liikkeitä ja elokuvateattereita on suljettu, ja porvaristoa on muuttanut joukoin Länsi-Saksaan.

Länsi-Berliinin aika kapitalistisen lännen näyteikkunana on ohi, ja jatkossa se pystyy vain rajoitetusti tukemaan meitä heikentävää toimintaa.

Länsi-Berliini voi kehittyä nyt vain luomalla normaalit yhteydet DDR:ään. Tähän asti se on saanut vuosittain puolitoista miljoonaa markkaa tukea Yhdysvalloilta ja Bonnissa toimivalta hallitukselta, ja monia rakennuksiakin on pystytetty Yhdysvaltojen ja Bonnin rahoilla.

On ilmiselvää, että Länsi-Berliini on elänyt pitkälti DDR:n kustannuksella.

Siinä missä lihaa myytiin aiemmin vain keskellä päivää, rajan sulkemisen jälkeen korkealaatuista lihaa saa nyt Itä-Berliinistä myös ilta-aikaan.

Myös leivän ja voin saannissa ilmenneet ongelmat ovat mennyttä aikaa. Naisetkin ovat tyytyväisiä, sillä nyt he pääsevät jälleen kampaajalle.

Aiemmin Itä-Berliinin hiussalongit olivat täynnä Länsi-Berliinin puolelta tulleita naisia.

Myös kansainvälinen reaktio elokuun 13. päivän tapahtumiin on ollut valtaosin myönteinen. Kansandemokratioiden kansalaiset ymmärtävät nyt aiempaa ­paremmin, että taistelu Länsi-Saksan ­militarismia vastaan ja rauhansopimuksen puolesta on meidän kaikkien yhteinen asiamme.

Länsi-Saksan militarismin vaarat tajutaan nyt myös kapitalistisessa Länsi-­Euroopassa. Yhä harvempi puolueeton maa on enää valmis tukemaan Yhdys­valtojen vaatimuksia Länsi-Saksan ja -Berliinin miehitysvaltana.

DDR on vahvistuu vahvistumistaan, mutta kilpailu Länsi-Saksan kanssa jatkuu rajan sulkemisesta huolimatta.

Tulevina vuosina meidän on voitettava takaisin Länsi-Saksan aggression ­aiheuttamat ­menetykset. Neuvos­toliiton taloudellisella tuella pystymme saavuttamaan seitsenvuotissuunnitelmassa6 asetetut tavoitteet jälleen vuonna 1963.

Pidämme hyvin tärkeänä, että DDR:n perustamisen vuosipäivää 7. lokakuuta vietetään tänä vuonna aiempia vuosia näyttävämmin.

Haluaisimme kutsua vieraaksemme Teidät, rakas toveri Nikita Sergejevitš (Nikita Hruštšov, toim.), mutta emme rohkene esittää kutsua suoraan, koska Teillä on epäilemättä kädet täynnä työtä puoluekokouksen vuoksi.

Olemme kiitollisia, että lähetitte tueksemme toveri marsalkka Konevin.

Hänestä on suuri apu, ja yhteistyömme toimii erinomaisesti.

Hyvää terveyttä toivottaen ja kommunistisin terveisin, teidän W. Ulbricht

Jälkikirjoitus

Ulbrichtin ylistämä muuri korosti Länsi-­Berliinin asemaa ­vapauden etuvartiona, mitä Kennedykin painotti ”Ich bin ein Berliner” -puheessaan vuonna 1963. Se erotti perheet ja ystävät julmasti toisistaan ja toi esiin kommunistisen ­järjestelmän heikkouden.

Vuonna 1989 siitä tuli ­rautaesiripun heikoin kohta.