50 minuuttia Berliinin muurin kuolemankaistaleella
Vuosi Berliinin muurin pystyttämisen jälkeen tunnelma Berliinissä on jännittynyt. Joka viikko ihmiset tekevät vaarallisia yrityksiä ylittää Itä-Berliinin ja Länsi-Berliinin välinen raja. Iltapäivällä 17. elokuuta 1962 kaksi työtoverusta yritti paeta muurin yli lukuisien ihmisten silmien edessä.
Muurari Peter Fechter oli 18-vuotias, kun hän yritti paeta Berliinin muurin yli vapauteen Länsi-Saksaan.
Peter Fechterin sydän hakkasi. Oli kulunut vain pari tuntia siitä, kun hän oli työtoverinsa Helmut Kulbeikin kanssa tehnyt spontaanin päätöksen: he eivät palaisi töihin lounastauolta. Kello oli jo lähes kaksi iltapäivällä. He olivat aiemmin panneet merkille tyhjän puusepän verstaan Berliinin muurin vieressä lähellä työpaikkaansa. Siinä oli ikkuna, jota ei ollut muurattu kiinni. Onni näytti hymyilevän heille.
Peter ja Helmut riisuivat kengät vaimentaakseen hyppynsä äänen ja asettuivat ikkunan eteen. Hyppy oli ajoitettava tarkasti, jos he aikoivat päästä toiselle puolelle.
Berliinin muurin ”kuoleman kaistale” avautui heidän edessään kuin karu autiomaa. Heitä oli vastassa kaksi betonimuuria, piikkilankaa ja aseistettuja vartijoita. Riskit olivat suuret, mutta palkkio, vapaus Berliinin muurin toisella puolella, oli liian houkutteleva.
Hyppy vapauteen
Miehet kuulivat rakennuksesta ääniä. Silloin he katsoivat toisiaan, nyökkäsivät ja hyppäsivät. He ylittivät nopeasti ensimmäisen muurin päällä olevan piikkilangan, ja sitten he olivatkin jo kuoleman kaistaleella, jossa mahdollisuuksia oli vain yksi: juokseminen.
Miehet kuulivat ensimmäiset laukaukset. Kun Helmut pääsi muurille toisella puolella ja taisteli sen piikkilankaa vastaan, hän näki Peterin. Tämä seisoi kuoleman kaistaleella kuin paikoilleen jähmettyneenä. ”Tule nyt, tule nyt, vauhtia!” Helmut huusi.
Peter lähti juoksemaan, ja itäsaksalaiset rajavartijat ampuivat useita laukauksia. Kun Peter pääsi muurille ja alkoi kivuta, hän tunsi valtavaa kipua lantiossaan. Hän putosi ja asettui nojaamaan muuria vasten. Veri pulppusi hänen mahansa alla olevasta haavasta. Peter katseli vastapäistä muuria, jonka yli hän oli jo tullut.
Jälleen kuului laukauksia, ja Peter kaatui maahan.
Peter Fechter makasi kuolleena paikassa, johon näki muurin kummaltakin puolelta, kun hänet oli ammuttu Berliinin muurin juureen niin sanotulla kuoleman kaistaleella.
50 minuuttia Berliinin muurilla
50 minuuttia. Niin kauan Peter Fechter makasi Berliinin muurin juurella kuoleman kaistaleella tuskissaan ja huusi apua. Peter makasi kenenkään auttamatta 50 minuuttia ja vuosi kuiviin.
Apua ei tullut, sillä sekä itä- että länsipuolella pelättiin toisen puolen ampuvan. Vasta kun Peterin huudot vaimenivat, Itä-Saksan rajavartijat hakivat hänen ruumiinsa pois.
Peter Fechter oli 27. henkilö, joka kuoli yrittäessään ylittää Berliinin muurin ja päästä Itä-Berliinistä Länsi-Berliiniin. Traagisia tapahtumia todistivat lukuisat ihmset niin muurin itä- kuin länsipuolellakin.
Kaiken kaikkiaan tiettävästi 136 menetti henkensä Berliinin muurilla yrittäessään paeta länteen.
50 minuutin päästä ampumisesta Peter Fechter vaikeni. Vasta silloin itäsaksalaiset rajavartijat tulivat hänen luokseen.