50 minuuttia Berliinin muurin kuolemankaistaleella
Vuosi Berliinin muurin pystyttämisen jälkeen tunnelma Berliinissä on jännittynyt. Joka viikko ihmiset tekevät vaarallisia yrityksiä ylittää Itä-Berliinin ja Länsi-Berliinin välinen raja. Iltapäivällä 17. elokuuta 1962 kaksi työtoverusta yritti paeta muurin yli lukuisien ihmisten silmien edessä.

Muurari Peter Fechter oli 18-vuotias, kun hän yritti paeta Berliinin muurin yli vapauteen Länsi-Saksaan.
Peter Fechterin sydän hakkasi. Oli kulunut vain pari tuntia siitä, kun hän oli työtoverinsa Helmut Kulbeikin kanssa tehnyt spontaanin päätöksen: he eivät palaisi töihin lounastauolta. Kello oli jo lähes kaksi iltapäivällä. He olivat aiemmin panneet merkille tyhjän puusepän verstaan Berliinin muurin vieressä lähellä työpaikkaansa. Siinä oli ikkuna, jota ei ollut muurattu kiinni. Onni näytti hymyilevän heille.
Peter ja Helmut riisuivat kengät vaimentaakseen hyppynsä äänen ja asettuivat ikkunan eteen. Hyppy oli ajoitettava tarkasti, jos he aikoivat päästä toiselle puolelle.
Berliinin muurin ”kuoleman kaistale” avautui heidän edessään kuin karu autiomaa. Heitä oli vastassa kaksi betonimuuria, piikkilankaa ja aseistettuja vartijoita. Riskit olivat suuret, mutta palkkio, vapaus Berliinin muurin toisella puolella, oli liian houkutteleva.