Getty Images & Shutterstock

6 syytä siihen, että kylmä sota ei kuumentunut

Tuskin toisen maailmansodan pölyt olivat laskeutuneet, kun oli jo aihetta pelätä uutta, tuhoisaa kolmatta maailmansotaa. Maailmanrauha tasapainotteli veitsenterällä yli neljä vuosikymmentä.

Kun Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton joukot kohtasivat Elbejoella Saksassa huhtikuussa 1945, ilo oli molemminpuolinen ja molemmissa leireissä juhlittiin natsi-Saksan sotakoneiston kukistumista.

Riemu ja yhteishenki loppuivat kuitenkin lyhyeen. Jaltan ja Pots­damin konferensseissa solmittuja sopimuksia rikottiin puolin ja toisin, ja jo vuonna 1946 Yhdysvaltojen presidentti Harry S. Truman totesi pahaenteisesti: ”Venäläisille on näytettävä rautaista nyrkkiä ja käytettävä kovia sanoja; muuten edessä on uusi sota.”

Maailma jakautui kapitalistiseen ja kommunistiseen leiriin, ja kahden suurvallan välit jäähtyivät. Tätä niin sanottua kylmää sotaa kesti yli 40 vuotta, ja sen aikana molemmat suurvallat pyrkivät johtavaksi maailmanvallaksi ja kasvattivat kilvan asearsenaaliaan.

Lukuisista kriiseistä huolimatta kylmä sota ei silti kos­kaan eskaloitunut oikeaksi suursodaksi.

Tässä kuusi syytä siihen, miksi ei:

1. YDINASEET

Ydinaseet hillitsivät sotakiihkoa

Neuvostoliiton testattua ensimmäistä ydinpommiaan vuonna 1949 Yhdys­vallat menetti monopoliasemansa ainoana ydinasevaltana ja ydinsodasta tuli todellinen uhka.

Kylmän sodan lopulla Yhdysvalloilla ja Neuvosto­liitolla oli yhteensä yli 60 000 ydinkärkeä.

© Imageselect

Yhdysvallat reagoi uuteen tilantee­seen niin sanotulla massiivisen vastaiskun opilla, jonka mukaan se vastaisi Neuvosto­liiton ­ydin­aseiskuun paljon mittavammalla iskulla. ­Tavoitteena oli välttää uusi suursota varmis­tamalla, että se aiheuttaisi niin valtavaa tuhoa, ettei kukaan haluaisi aloittaa sitä.

2. KUUBAN KRIISI

Kuuban kriisi johti yllättäen liennytykseen

Lokakuussa 1962 Neuvostoliitto ­sijoitti Kuubaan ydinohjuksia, joiden kantama ulottui Yhdysvaltoihin asti. Seurasi kriisi, jonka aikana ydinsota oli lähempänä kuin kenties koskaan aiemmin.

Kuuban kriisi alkoi, kun yhdysvaltalainen vakoilukone havaitsi Kuubassa ohjustukikohdan.

© Wikimedia/The John F. Kennedy Presidential Library and Museum, Boston

Kriisi ratkesi, kun Neuvostoliitto poisti ohjuksensa Kuubasta. Lisäksi tilannetta alettiin liennyttää monin teknisin ja diplomaattisin keinoin, jotta sama ei toistuisi. Washingtonin ja Kremlin välille perustettiin puhelinlinja, ja maat alkoivat suhtautua toisiinsa lauhkeammin.

LUE MYÖS: Kuuban kriisi – 13 päivää ydinsodan partaalla

3. RAUHANLIIKKEET

Maailma halusi rauhaa

Jatkuva sodan uhka johti vasta­reaktioon eli rauhanliikkeen ­syntyyn. Se pyrki edistämään rauhaa ja lievittämään suurvaltojen kireitä välejä.

Eri puolille maailmaa syntyi ­satoja sodanvas­taisia liikkeitä, ja niiden toiminta saavutti huippunsa vuonna 1968, jolloin sadattuhannet mielenosoittajat kokoontuivat vastustamaan Yhdysvaltojen toimia Vietnamin sodassa.

Rauhanliike vaikutti voimakkaasti yleiseen mielipiteeseen.

© Getty Images

Etenkin länsimaihin ­levinnyt hippi­liike, johon kuului lukuisia ­tunnettuja taitei­lijoita, puhui vahvasti rauhan puolesta. Rauhanliikkeen työ johti siihen, että yleinen mielipide kääntyi sotaa vastaan.

4. LIITTOUMAT

Puolustusliitot pitivät suurvallat aisoissa

Useimmat Euroopan maat kuuluivat joko läntiseen puolustusliittoon Natoon tai kommunisti­blokin vastaavaan, Varsovan liittoon.

© Shutterstock

Liittojen ­olemassaolo synnytti pelotteen siitä, että jos johonkin niiden jäsenvaltioon hyökättäisiin, seurauksena olisi suursota. Kukaan ei halunnut sitä, mikä hillitsi suur­valtojen intoa ryhtyä sotaan.

5. YKSILÖIDEN TOIMINTA

Kukaan ei halunnut painaa ydinasenappia

Maailma kävi monta kertaa ydinsodan partaalla, mutta sota vältettiin, koska ydinaseiden laukaisemisesta vastuussa olevat tahot pitivät päänsä kylmänä. Yksi vähältä piti -tilanne sattui 26. syyskuuta 1983, jolloin neuvostoliittolaisessa bunkkerissa yhtäkkiä syttyi Yhdys­valtojen ydinaseiskusta varoittava hälytysvalo.

Everstiluutnantti Stanislav Petrov päätteli, että ­kyseessä oli väärä ­hälytys, ja pelasti ­toden­näköisesti maailman ydinsodalta.

Petrov kommentoi tapausta myöhemmin: ”Pidin amerikkalaisia sotaisina, mutta en itsemurhahaluisina. Ajattelin, ettei kukaan olisi niin idiootti, eivät edes amerikkalaiset.”

6. SIJAISSODAT

Suurvallat sotivat välillisesti

Kylmä sota ei koskaan kärjistynyt aseelliseksi konfliktiksi Yhdysvaltojen, Euroopan tai Neuvostoliiton alueella, mutta sama ei pätenyt muuhun maailmaan. Monissa maissa, kuten Chilessä ja Libanonissa, tapahtui vallankaappauksia, joita joko Yhdysvallat tai Neuvostoliitto salaa tuki.

Kaikiaan yli 250  000 Yhdysvaltojen sotilasta kuoli taisteluissa kommunisteja vastaan.

© Getty Images

­Lisäksi suurvallat osallistuivat sotilaallisesti moniin alueellisiin ­kriiseihin. Yksi esimerkki tästä oli Vietnamin sota, jossa Yhdysvaltojen joukot taistelivat 14 vuoden ajan Neuvostoliiton kouluttamaa ja aseistamaa Pohjois-Vietnamia vastaan.

Kehitysmaissa käytiin lukuisia sotia, joissa suurvallat ottivat toisistaan mittaa niin sotilaallisesti kuin ideologisestikin – ajautumatta suoraan sotaan keskenään.