Varhain aamulla 5. kesäkuuta 1967 lähes kaksisataa israelilaista hävittäjää tuhosi muutamassa tunnissa suurimman osan Egyptin ilmavoimien kalustosta.
Samanaikaisesti Israelin panssarijoukot etenivät Gazan kaistalle ja Siinain alueelle. Kun Jordania hyökkäsi Länsi-Jerusalemiin, Israelin sotilaat aloittivat nopean maaoffensiivin myös Länsirannalle.
Seuraavana päivänä Gaza oli vallattu, ja 7. kesäkuuta myös koko Siinai ja Länsiranta oli miehitetty. Israel otti hallintaansa myös Jerusalemin vanhankaupungin, ja sotilaat nostivat riemuiten Israelin lipun Temppelivuorelle.
Satojatuhansia palestiinalaissiviilejä pakeni Länsirannalta Jordaniaan.
Moshe Dayan (oikealla) nimitettiin Israelin puolustusministeriksi juuri ennen kuuden päivän sodan puhkeamista.
- kesäkuuta israelilaiset tuhosivat Jordanjoen sillat, ja 9. kesäkuuta he iskivät pohjoisessa Syyrian rajalla sijaitseville demilitarisoiduille Golanin kukkuloille.
Kuneitran kaupunki Syyriassa vallattiin vielä 10. kesäkuuta, mutta sitten Israel myöntyi YK:n vaatimukseen aselevosta.
19 vuotta vanha Israelin valtio oli kuudessa päivässä kolminkertaistanut pinta-alansa ja hankkinut puskurivyöhykkeet vihamielisiä naapurivaltioitaan vasten.
Kartta: Israel ja naapurimaat kuuden päivän sodan jälkeen ja ennen sitä.
Israelin valloitukset: Siinain niemimaa ja Gazan kaistale etelässä, Länsiranta ja Jerusalemin vanhakaupunki idässä, Golanin kukkulat pohjoisessa.
Kuuden päivän sota oli osa kylmää sotaa
19 vuotta Israelin perustamisen jälkeen maata ympäröivät yhä vihamieliset arabivaltiot, ja useimmat naapurivaltioihin vuonna 1948 paenneet palestiinalaiset elivät yhä pakolaisleireillä.
Israelin ja arabien välillä oli toistuvia välikohtauksia, ja konfliktista oli tullut osa suurvaltojen välistä kylmää sotaa, sillä Neuvostoliitto tuki arabimaita ja Yhdysvallat Israelia.
”Palestiinaa ei enää ole.” Israelin puolustustusministeri Moshe Dayan, josta tuli kuuden päivän sodan jälkeen kansallissankari, Time-aikakauslehdessä vuonna 1973.
Keväällä 1967 Syyrian liittolaisen Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser sai Neuvostoliitosta tiedustelutietoa, jonka mukaan Israel keskitti sotavoimia Syyrian vastaiselle rajalle.
Sen johdosta Egypti vaati YK:n vetämään Siinailla olevat YK:n rauhanturvajoukot pois alueeltaan sekä sulki Akabanlahden ja Punaisenmeren välisen Tiraninsalmen israelilaisilta aluksilta.
Israelin hallitus Tel Avivissa piti tätä sodan julistuksena ja päätti iskeä ensin.
Egypti ja Israel solmivat Yhdysvaltain presidentin Jimmy Carterin avulla rauhan vuonna 1979.
Mitä sitten tapahtui?
Voitto kuuden päivän sodassa antoi Israelille paremmat sotilaalliset lähtökohdat tuleviin konflikteihin, mutta sota pahensi palestiinalaisten pakolaiskriisiä.
1973
Egypti ja Syyria hyökkäsivät Israeliin juutalaisten jom kippur -juhlapäivänä vallatakseen takaisin vuonna 1967 menettämänsä alueet. Israel onnistui kuitenkin lyömään hyökkääjät takaisin molemmilla rintamilla. Lopulta YK pakotti osapuolet uuteen aselepoon.
1979
Israel ja Egypti solmivat rauhan Yhdysvaltain presidentin Jimmy Carterin sovittelun tuloksena. Israel luovutti Siinain takaisin Egyptille, joka puolestaan avasi Suezin kanavan jälleen myös israelilaisille aluksille.
1993
Oslossa käytyjen salaisten neuvottelujen jälkeen Israel ja Palestiinan vapautusjärjestö PLO tunnustivat toisensa ja palestiinalaiset saivat osittaisen itsehallinnon Länsirannalla ja Gazassa.
2005
Israel tyhjensi ja purki siirtokuntansa Gazan kaistalta. Länsirannalla Israelin uudet siirtokunnat ovat puolestaan heikentäneet mahdollisuuksia perustaa todellinen itsenäinen Palestiinan valtio.