”He etenivät kahdessa rivissä kiihdyttäen askeliaan lähestyessään vihollista. Kun etäisyys oli 1 200 jaardia, vihollisen koko rivistö lähti vyörymään eteenpäin ja 30 rautaista kitaa alkoi sylkeä savun ja liekkien läpi tappavia kuulia.”
Muun muassa näin irlantilainen toimittaja William Howard Russell raportoi Krimin sodan (1853–1856) tapahtumista. Monet kirjailijat olivat toki kuvanneet sotaa jo muinaisista ajoista alkaen, mutta nykyisen kaltainen uutisointi sota-alueilta alkoi vasta 1800-luvulla, ja monet pitävät Russellia ensimmäisenä varsinaisena sotakirjeenvaihtajana.
Russell ei kaunistellut sotaa
Russell tuli tunnetuksi erityisesti Krimin sotaa koskevista kuvauksistaan brittiläisen The Times -sanomalehden viktoriaanisille lukijoille. Raporteissaan Russell kertoi sodan kauhuista ja brittiupseerien epäpätevyydestä kaunistelematta ja rehellisesti.
Siinä Russell poikkesi aikansa muista kirjoittajista, jotka ylistivät brittiupseereita rohkeiksi ja taktisesti taitaviksi. Russellin ansiosta britit saivat tietää, että nepotismin ja korruption vuoksi täysin epäpäteviä upseereita oli nimitetty tärkeisiinkin sotilaallisiin tehtäviin.
Russell vietti Krimillä 22 kuukautta ja raportoi myöhemmin myös Yhdysvaltojen sisällissodasta ja Intian sepoykapinasta.
Kritiikki johti uudistuksiin
Russell joutui kärsimään kritiikkinsä vuoksi. Brittisotilaat tuhosivat toistuvasti Russellin telttaa ja omaisuutta rintamalla, ja viranomaiset uhkasivat tuon tuostakin järjestää hänelle potkut sotakirjeenvaihtajan tehtävästä. Hän sai myös usein kuulla olevansa valehteleva petturi.
Lopulta Russellin työ kantoi kuitenkin hedelmää, sillä hänen kiistanalaiset artikkelinsa Krimin sodasta johtivat Britannian armeijan merkittäviin uudistuksiin sodan jälkeen.