Lippuja

Kuinka monesti Nato on aktivoinut 5. artiklan?

Hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan on hyökkäys kaikkia jäsenvaltioita vastaan. Näin todetaan Nato-sopimuksen 5. artiklassa, joka on ollut Naton puolustusyhteistyön perusta jo vuosikymmeniä.

Hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan on hyökkäys kaikkia jäsenvaltioita vastaan. Näin todetaan Nato-sopimuksen 5. artiklassa, joka on ollut Naton puolustusyhteistyön perusta jo vuosikymmeniä.

Shutterstock

”Osapuolet sopivat, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa niistä vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa pidetään hyökkäyksenä kaikkia niitä vastaan.”

Näin sanotaan Nato-sopimuksen 5. artiklassa eli niin sanotussa musketöörivalassa, johon Nato-maiden puolustusyhteistyö on perustunut vuodesta 1949 lähtien.

Käytännössä 5. artikla tarkoittaa sitä, että Nato-maat ovat velvollisia auttamaan, jos johonkin jäsenvaltioon hyökätään.

Artikla 5:n merkitys on korostunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen seurauksena sekä Ruotsi että Suomi hakivat Nato-jäsenyyttä.

Yksi tärkeimmistä syistä Nato-jäsenyyden hakemiselle oli se, että liittouman jäseninä maat pääsevät 5. artiklan turvatakuiden piiriin.

Lippuja

Suomi ja Ruotsi hakivat virallisesti Nato-jäsenyyttä 18. toukokuuta 2022.

© Shutterstock

Nato: maailman vahvin sotilasliitto

Vuonna 1949 perustettu Nato on kasvanut pienestä valtioiden välisestä liittoumasta puolustusliitoksi, jossa on kymmeniä jäseniä. Nato laajeni voimakkaasti etenkin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

1949

12 maata, muun muassa Yhdysvallat, Tanska ja Norja, allekirjoittivat Pohjois-Atlantin puolustusliiton eli Naton perustamissopimuksen Washington D.C.:ssä Yhdysvalloissa 4. huhtikuuta 1949.

Truman allekirjoittaa Nato-sopimuksen
© National Archives and Records Administration

1955

Länsi-Saksa liittyi Natoon. Vastauksena Neuvostoliitto ja kahdeksan muuta Itä-Euroopan valtiota perustivat Varsovan liiton, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa ”tiiviimpi sotilaallinen yhteistyö”.

Helikoptereita
© Air Defense Artillery

1991

Varsovan liitto raukesi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena. Nato perusti Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston (NACC) Nato-maiden ja entisten Varsovan liiton maiden yhteistyöelimeksi parantamaan entisten vastapuolten välisiä suhteita.

Sirppi ja vasara
© Shutterstock

1995

Nato aloitti ensimmäisen sotilasoperaationsa tekemällä useita ilmaiskuja serbijoukkoja vastaan Bosniassa pakottaakseen Bosnian serbit neuvottelupöytään. Nato lähetti alueelle myös joukkoja turvaamaan tulitauon toteutumista.

Nato-joukkoja Bosniassa
© DPLA

1999

Unkari, Tšekin tasavalta ja Puola liittyivät Natoon ensimmäisinä entisinä Varsovan liiton jäseninä. Samalla Naton raja siirtyi noin 600 kilometriä itään kohti Venäjää. Sittemmin Nato on laajentunut useita kertoja.

Naton huippukokous 1999
© U.S. Department of Defense

”Rohkeat ja kaukonäköiset miehet”

Nato ja sen 5. artikla syntyivät toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949, jolloin Neuvostoliiton tukemat kommunistit muodostivat uhkan monien Euroopan maiden demokraattisesti valituille hallituksille. Esimerkiksi Tšekkoslovakiassa kommunistinen puolue oli edellisenä vuonna kaatanut hallituksen.

12:n länsimaan johtajat kokoontuivat huhtikuussa 1949 Washingtoniin allekirjoittamaan puolustussopimuksen, johon Nato perustuu.

”Rohkeat ja kaukonäköiset miehet voivat yhä määrätä kohtalostaan. He voivat valita orjuuden tai vapauden – sodan tai rauhan”, Yhdysvaltojen presidentti Harry S. Truman totesi allekirjoitustilaisuudessa.

Vaikka Naton perustamisesta on kulunut jo yli 70 vuotta, 5. artikla on aktivoitu vain kerran. Se tapahtui New Yorkin syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001, jolloin kaikki Nato-maat sitoutuivat taistelemaan terrorismia vastaan Yhdysvaltojen rinnalla.

Yhdysvallat ei kuitenkaan pyytänyt Natoa osallistumaan seuranneisiin konflikteihin esimerkiksi Irakissa ja Afganistanissa.