Shutterstock / Pavel Golovkin / AP / Ritzau Scanpix

Kuinka lähellä ydinsotaa maailma on käynyt?

Kuuban kriisi ja Korean sota eivät suinkaan ole vieneet meitä lähimmäksi ydinsotaa.

Kuuban kriisi vuonna 1962 olisi voinut johtaa ydinsotaan, jos Yhdysvallat olisi yrittänyt tunkeutua Kuubaan.

Lähimpänä ydinsotaa on silti oltu 1980-luvulla, jolloin sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat pelkäsivät toisen iskevän pitkän kantaman ydinohjuksilla.

Vuonna 1983 Neuvostoliiton OKO-vakoilusatelliitit lähettivät tiedon hälyttävästä havainnosta. Ohjusvalvontakeskuksen varoitusvalot alkoivat vilkkua, ja keskuksen vastaava everstiluutnantti Petrov sai ilmoituksen, että Yhdysvalloista olisi laukaistu mannertenvälinen ohjus kohti Neuvostoliittoa.

Tilanne eskaloitui

1980-luvun alun tapahtumaketju lisäsi ydinsodan uhkaa.

Toukokuu 1981

Neuvostoliitto pelkäsi USA:n presidentin Ronald Reaganin suunnittelevan ohjusiskua ja käynnisti vakoiluoperaatio RJANin valvomaan tilannetta.

1. syyskuuta 1983

Neuvostoliiton hävittäjä pudotti Korean Airlinesin reittikoneen Japaninmeren yllä. 269 ihmistä kuoli – heistä yksi oli yhdysvaltalainen kongressiedustaja.

© AP/Ritzau Scanpix

12. syyskuuta 1983

Neuvostoliitto esti vetollaan YK:n tuomion korealaiskoneen alasampumisesta ja väitti, että kone ei ollut eksynyt kurssiltaan vaan toimi vakoilutehtävässä.

15. syyskuuta 1983

Tapauksen johdosta presidentti Ronald Reagan kielsi Neuvostoliiton kansalliselta lentoyhtiöltä Aeroflotilta lentämisen Yhdysvaltojen ilmatilassa.

26. syyskuuta 1983

Hälytyssireenit alkoivat huutaa Neuvostoliitossa valvontakeskuksessa ja tietokone ilmoitti Yhdysvaltojen laukaisseen ydinohjuksen kohti Neuvostoliittoa.

OKO-vakoilujärjestelmä oli kuitenkin vielä uusi ja epäluotettava, joten Petrov epäili, että kyseessä saattoi olla virhe. Hän päätti vastoin saamiaan ohjeita olla ilmoittamatta asiasta välittömästi esimiehilleen.

Pian satelliitit välittivät tiedon, jonka mukaan ilmassa oli neljä ohjusta lisää.

Stanislav Petrov pelasti vuonna 1983 maailman tuhoisalta ydinsodalta.

© Pavel Golovkin/AP/Ritzau Scanpix

Petrov piti sitä yhä virheenä, koska maan päällä olevat tutkat eivät vieläkään nähneet mitään. Hän myös uskoi, että jos Yhdysvallat oikeasti haluaisi sotaa, se ei tyytyisi laukaisemaan vain muutamaa ohjusta.

Kyse oli todella virheestä, ja Petrovin ansiosta Neuvostoliiton ydinaseita ei valmisteltu laukaisua varten.