Nimen lisäksi monissa tunnuslevyissä voi olla esimerkiksi tietoja veriryhmästä ja uskonnosta.
Koska sotilaat saivat tunnuslevyt?
Milloin sotilaiden nimen ja yksikön kertovat tunnuslevyt on otettu käyttöön?
Tunnuslevyt otettiin käyttöön, kun aseet kehittyivät niin tehokkaiksi ja tuhoisiksi, ettei niiden runtelemia uhreja enää pystytty aina tunnistamaan.
Yhdysvaltain sisällissodassa 1861–1865 sotilaat panivat nimellään, yksikkötunnuksellaan ja osoitteellaan varustettuja pieniä paperilappuja taskuihinsa, jotta heidät voitaisiin tarvittaessa tunnistaa niiden avulla.
Silloin jotkut hoksasivat mahdollisuuden ansaita rahaa ja alkoivat myydä pieniä metallilevyjä, joihin sotilaiden tärkeät tiedot leimattiin.
Tunnuslevyt voivat olla kaksiosaisia tai sotilailla voi olla kaksi samanlaista levyä: jos henkilö kuolee, toinen levy otetaan talteen ja toinen jätetään ruumiin yhteyteen tai haudalle.
Ranskan ja Preussin välisen sodan puhjetessa vuonna 1870 Preussin armeija jakoi joukoille pieniä metallilevyjä, joissa oli sotilaiden tiedot.
Levyjä kutsuttiin nimellä Hundemarke, ’koiramerkki’, silläne muistuttivat Berliinissä hiljan käyttöön otettuja laattoja, joilla koiranomistajien piti merkitä koiransa, jotta tiedettäisiin, kenelle karkukoirat kuuluivat.
Suomalaisessa tunnuslevyssä on vain henkilötunnus, mutta esimerkiksi yhdysvaltalaisessa on henkilön nimi, tunnusluku, veriryhmä sekä tieto henkilön uskonnosta, jotta tämä voidaan kuoleman kohdatessa haudata sopivin menoin.
