Keitä olivat husaarit?

Husaarit puolustivat alun perin Unkarin rajoja, ja heistä tuli sittemmin kiinteä ja värikäs osa Länsi-Euroopan armeijoita.

Husaarit puolustivat alun perin Unkarin rajoja, ja heistä tuli sittemmin kiinteä ja värikäs osa Länsi-Euroopan armeijoita.

Anton Hoffmann

Husaarit olivat alun perin Unkarin ­kevyttä ratsuväkeä, joka perustettiin taistelemaan ottomaaneja vastaan 1400-luvulla. Pienet yksiköt suojelivat maan etelärajaa ja taistelivat ryöstö­retkille tulleita vihollisia vastaan.

Kun Habsburgit ottivat vallan Unka­rissa 1600-luvun lopussa, husaareista tuli osa länsieurooppalaista sotilas­perinnettä.

He sotivat Saksassa, ­Alankomaissa ja Italiassa, ja heidän värikäs asunsa herätti huomiota ­kaikkialla.

Husaarien takit oli koristeltu ­nyörityksin, heillä oli värikäs huivi vyötäisillä ja he taistelivat käyrillä ­sapeleilla kuten ottomaanit.

Husaareilla oli omintakeinen maine

Husaarien pienet hevoset eivät ­sopineet suuriin ratsuväkien välisiin taisteluihin, mutta ne olivat omiaan ­tiedustelu- ja sissitehtävissä ja pieni­muotoi­sissa hyökkäyksissä.

Niissä ne päihittivät nopeudellaan ja kette­ryydellään vihollisten perinteiset ­raskaat sotaratsut.

Husaarit olivat maineeltaan urheita aina tyhmänrohkeuteen asti, mutta heitä pidettiin myös kerskailevina sekä taipuvaisina naistennaurattamiseen.

"Jos husaari on vielä 30-vuotiaana hengissä, hän on tunari", sanoi itse 34-vuo­tiaana merkityksettömässä taistelussa vuonna 1809 kuollut Napoleonin husaarikenraali Antoine Lasalle.

Preussin prinsessa Viktoria Luisesta tuli Mustien husaarien kunniaeversti.

© Wilhelm Niederastroth

Yksi kuuluisimmista husaarirykmenteistä oli preussilainen Mustat husaarit. Heillä oli mustat univormut ja karvalakissaan pääkallo. Kallo symboloi sitä, etteivät he koskaan antaneet vihollisille armoa.