Kauniit kuvat olivat huonoa propagandaa

Ensimmäinen palkattu sotakuvaaja sai tehtäväkseen lähettää kotiin kauniita kuvia maisemista, leirielämästä ja ylväistä upseereista univormuissaan. Niiden vaikutus ei kuitenkaan ollut toivottu.

Ensimmäinen palkattu sotakuvaaja sai tehtäväkseen lähettää kotiin kauniita kuvia maisemista, leirielämästä ja ylväistä upseereista univormuissaan. Niiden vaikutus ei kuitenkaan ollut toivottu.

Sspl/Science & Society/Ritzau Scanpix

Vuosina 1853–1856 Britannia soti Ranskan ja Ottomaanien valtakunnan kanssa Venäjää vastaan huonolla menestyksellä. Yleinen mielipide oli tätä niin sanottua Krimin sotaa vastaan. Lehdet julkaisivat karmivia silminnäkijäkertomuksia taisteluista, joissa päällystön virheiden takia sotilaita kuoli kuin kärpäsiä.

Britannian hallitus päätti tarjota kansalle toisenlaisen kuvan taistelukentiltä. Niinpä se pestasi tehtävään valokuvaaja Roger Fentonin, joka oli tullut tunnetuksi kauniista maisemaotoksistaan ja kuninkaallisten muotokuvista.

Maaliskuussa 1855 Fenton saapui Krimin niemimaan eteläosassa sijaitsevaan ­Balaklavan satamakaupunkiin mukanaan 36 laatikollista valokuvaustarvikkeita.

Fentonista tuli historian ensimmäinen varsinainen sotavalokuvaaja. Tosin hänen otoksensa antoivat sodasta hyvin silotellun kuvan. Toimeksiantonsa mukaisesti hän ikuisti enimmäkseen upseereita tyylikkäissä univormuissaan, sotilasleirien leppoisaa arkea ja komeita maisemia.

Yksi harvoista viittauksista sodantodellisuuteen Fentonin kuvissa oli tykinkuulien täplittämä maantie.

© Sspl/Science & Society/Ritzau Scanpix

Fenton kiersi hevoskärryillä kulkevan studionsa kanssa Krimin niemimaata neljän kuukauden ajan. Hän joutui toistuvasti venäläisten tulituksen kohteeksi. Hän selvisi kuitenkin hengissä taisteluista. Sen sijaan hän sai koleran ja joutui siksi palaamaan Englantiin kesäkuussa 1855.

Fentonin kauniit sotakuvat eivät saaneet brittien päätä kääntymään. Hänet kuitenkin muistetaan valokuvataiteen ja kuvajournalismin pioneerina.