Joukkohauta: Vammautuneita sotilaita lähetettiin taisteluihin
Arkeologit irrottivat maasta 55 tonnia painavan paakun, jossa oli 47 luurankoa sisältävä kolmikymmenvuotisen sodan aikainen joukkohauta. Luiden analyysit viittaavat siihen, että taistelukentälle lähetettiin jo aiemmin haavoittuneita sotilaita.
47 luurankoa kolmikymmenvuotisen sodan aikaisesta joukkohaudasta on nyt tutkittu.
Marraskuussa 1632 Ruotsin protestanttinen armeija ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan katolinen armeija ottivat yhteen suuressa kolmikymmenvuotisen sodan taistelussa Saksassa Lützenin lähellä.
Jälkeenpäin paikallisilla oli edessään mittava – ja järkyttävä – urakka.
Heidän piti haudata ainakin 9 000 taistelussa kuollutta sotilasta, joiden ruumiit oli jätetty taistelukentälle.
Tutkijat ovat nyt selvittäneet verisen taistelun yksityiskohtia nostamalla maasta suuren maapaakun, jonka sisällä oli 47:n taistelussa kuolleen sotilaan luurangot.
Taisteluun jalka murtuneena
Bioarkeologien ryhmä tutki 47 luurankoa saadakseen lisätietoa taisteluun osallistuneista sotilaista sekä kolmikymmenvuotisesta sodasta, joka oli yksi Euroopan historian verisimmistä sodista. Sota käytiin pääasiassa katolisten ja protestanttien välillä Pyhän saksalaisen-roomalaisen keisarikunnan alueella vuosina 1618–1648.
Tutkijoiden mukaan monilla sotilaista oli jo ennestään vakavia vammoja, kun heidät lähetettiin taisteluun:
- 16:lla oli aiempia kallo- tai aivovammoja.
- 1 miehellä oli päässä neljä vanhaa vammaa aiemmista taisteluista.
- 21 sotilaalla oli esimerkiksi käsivarsissa, jaloissa tai kylkiluissa luunmurtumia, jotka olivat parantuneet tai parantumassa.
Ampumavammat yllättivät
Tutkijat saivat myös selville, että yli puolella haavoittuneista vamman oli aiheuttanut ampuma-ase.
Se yllätti tutkijat, sillä 1600-luvun alussa ja puolivälissä yleisimmät aseet sodassa olivat edelleen teräaseet, kuten miekka ja veitset, ja ampuma-aseita käytettiin niiden epätarkkuuden vuoksi vain lähietäisyydeltä.