Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Islamistikapina kyti miehitysvallan alla

Vuonna 1979 Neuvostoliitto hyökkäsi levottomuuksien ravistelemaan Afganistaniin. Miehitys ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaisesti. Kymmenen vuoden sisällissodan jälkeen kommunisteja vastaan taistelleet ääri-islamistit ottivat vallan.

Ritzau Scanpix

Afganistanin presidentinpalatsiin Kabulin laitamilla kuului korviahuumaava räjähdys, jota seurasi konekiväärien taukoamaton papatus.

Afganistanin kommunistinen presidentti Hafizullah Amin käski adjutanttiaan kutsumaan apuun neuvostojoukot, jotka olivat muutamaa päivää aiemmin tulleet maahan näennäisesti tukemaan presidentin kamppailua ääri-islamilaisia mujahideensissejä vastaan.

Noin 80 prosenttia maasta oli jo mujahideenien hallinnassa. ”Ampujat ovat neuvostoliittolaisia”, adjutantti vastasi.

”Valehtelet! Se ei voi pitää paikkaansa”, Amin huudahti järkyttyneenä.

Afghansk pige foran kampvogn

Yli 40 000 siviiliä on kuollut Afganistanin sodasta alkaneissa levottomuuksissa.

© Shutterstock

Neuvostoliittolaiset eivät todellakaan olleet tulleet auttamaan, vaan miehittämään maan.

Pian Neuvostoliiton erikoisjoukkojen 520 sotilasta olivat vallanneet presidentinpalatsin ja surmanneet Aminin ja kaksi sataa tämän henkivartijakaartin sotilasta.

Neuvostoliiton miehitys

Hyökkäys presidentinpalatsiin 27. joulukuuta 1979 oli alkua joukolle verisiä konflikteja, jotka kulminoituivat vuonna 2001 alkaneeseen sotaan.

Aluksi Neuvostoliiton miehitysjoukot etenivät nopeasti, ja panssarivaunut vyöryivät läpi maan.

Kommunistista hallintoa vastaan taistelleet kapinaliikkeet jatkoivat kuitenkin taisteluaan nyt miehitys-valtaa vastaan.

Erityisesti islamistiset mujahideenjoukot kävivät sinnikästä sissisotaa Yhdysvaltojen tukemana.

Kylmän sodan aikaan Yhdysvallat tuki innokkaasti kommunismin vastaisia liikkeitä ympäri maailmaa.

Mujahideensissit olivat saaneet tasaisena virtana rahaa ja aseita taisteluunsa jo ennen Neuvostoliiton miehitystä.

Mujahideenit ja paikalliset heimopäälliköt saivat nopeasti valtaansa suurimman osan maata, ja Neuvostoliiton tukema hallituksen armeija pystyi pitämään hallussaan vain suurimmat kaupungit.

Sotaa käytiin kymmenen vuotta, ja siinä kuoli yli miljoona afganistanilaista ja 15 000 neuvostoliittolaissotilasta.

Sirpaleinen historia

  • 1839:

    Britannia hyökkäsi Afganistaniin estääkseen Venäjää valloittamasta aluetta ja uhkaamasta brittien asemaa Intiassa. Brittien 15 000 sotilaan armeija murskattiin.

  • 1878:

    Britannia hyökkäsi jälleen Afganistaniin ja asetti sinne nukkehallituksen.

  • 1919:

    Britannia tunnusti Afganistanin itsenäisyyden, ja maasta tuli kuningaskunta.

  • 1933-1973:

    Prinssi Mohammed Zahir Shahista tuli Afganistanin kuningas. Hänen hallituskautensa oli pisin tasapainon ja rauhan aika maan historiassa.

  • 1973:

    Entinen pääministeri Mohammed Daoud Khan syöksi kuninkaan vallasta.

  • 1978:

    Kommunistinen HDKA-puolue surmasi Daoudin vallankaappauksen yhteydessä. Nur Mohammed Tarakista tuli maan presidentti ja pääministeri sekä HDKA:n pääsihteeri. Hallituksen vastainen kapinaliike laajeni.

  • 1979:

    Hafizullah Aminista tuli pääministeri, ja hän surmautti presidentin ja otti vallan. Sisällissota kiihtyi.

    Maahan tunkeutuneet neuvostojoukot surmasivat presidentin. Mujahideenliike taisteli miehitysvaltaa vastaan.

  • 1989:

    Neuvostoliiton joukot vetäytyivät Afganistanista.

  • 1990-luku:

    Neuvostojoukkojen poistumisen jälkeen kommunistit, mujahideenit sekä heimopäälliköt taistelivat vallasta. Kaaoksen keskeltä nousivat ääri-islamistiset talebanit.

  • 1996:

    Taleban valtasi Kabulin 27. syyskuuta ja otti vallan Afganistanissa.

  • 2001:

    Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin, kun maa oli kieltäytynyt luovuttamasta al-Qaida-terroristeiksi epäiltyjä.

Lopulta neuvostojoukot vetäytyivät maasta ja jättivät jälkeensä sekasortoisen, sodan runteleman maan.

”Neuvostoliiton Vietnamiksi” kutsuttu sota oli monen histo-rioitsijan mielestä merkittävä syy siihen, että Neuvostoliitto hävisi myös kylmän sodan.

Yhdysvallat tuki talebania

Neuvostoliiton vetäytymisen jälkeen eri alueiden sotapäälliköt ja mujahideenit jatkoivat kamppailua vallasta.

Vuonna 1993 osa taistelevista osapuolista onnistui muodostamaan maahan hallituksen, mutta sisällissota ei päättynyt, sillä muutamat paikalliset sotapäälliköt jatkoivat edelleen taisteluja.

Kaaos tasoitti tietä ääri-islamistiselle talebanliikkeelle, joka edusti Koraanin radikaalin tulkinnan linjaa.

Liike sai nopeasti kannatusta kansan parissa, ja se sai myös taloudellista tukea al-Qaidalta, militantilta islamilaiselta järjestöltä, joka oli osallistunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan.

Talebanliike aloitti oman sotansa Afganistanin hallintoa vastaan, ja vuonna 1996 se otti Afganistanissa vallan.

Valtaan tultuaan talebanit pyrkivät tekemään Afganistanista puhtaan islamilaisen valtion, jossa noudatettiin sharialainsäädäntöä. Erityisesti naisten asema heikkeni: naisten työssäkäynti kiellettiin ja heidän koulutusmahdollisuuksiaan rajoitettiin rajusti.

Amerikanske tropper i Afghanistan

Afganistanin sota on maksanut Yhdysvalloille lähes biljoona (eli tuhat miljardia) dollaria ja useita tuhansia ihmishenkiä.

© Shutterstock

Avoimista ihmisoikeusrikkomuksistaan huolimatta hallitus sai alussa tukea Yhdysvalloilta, joka uskoi, että talebanliike pystyisi palauttamaan alueelle vakaat olot.

Tulevina vuosina talebanit onnistuivat lyömään useimmat itsenäiset heimopäälliköt ja kiristämään ääri-islamilaista otetta maasta.

Sota terrorismia vastaan

Vuonna 2001 al-Qaida teki terrori-iskut New Yorkiin World Trade Centeriin ja Yhdysvaltain puolustusministeriöön Washingtoniin.

Yhdysvaltojen tiedustelu jäljitti nopeasti terroriteot Afganistaniin, mutta al-Qaidalle kiitollisuudenvelassa ollut taleban kielsi olleensa iskujen takana.

Neljä viikkoa myöhemmin Yhdysvallat aloitti ”terrorisminvastaisen sodan” ja hyökkäsi Afganistaniin Britannian kanssa.

Talebanhallinto kaatui vuonna 2002, mutta levottomuudet eivät loppuneet siihen, vaan sota jatkuu yhä.

LYHYESTI: Afganistan 2001–2021

  • Kun USA hyökkäsi Afganistaniin, hyökkäys sai pitkälti kansainvälisen yhteisön tuen ja monet maat lähettivät Afganistaniin sotilaita, muun muassa Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska.
  • Vuodesta 2006 operaatio laajeni NATOn johdolla, ja kriisinhallintaoperaation (ISAF) joukoissa oli jopa 120 000 sotilasta 47 maasta.
  • Taleban ei antanut periksi, ja 20 vuoden sodan jälkeen ja yli 3 500:n kansainvälisten joukkojen sotilaan kuoltua taistelutahto lännessä oli heikentynyt.
  • Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ilmoitti, että amerikkalaisjoukot poistuisivat Afganistanista 11. syyskuuta 2021 mennessä – mutta kun Yhdysvallat alkoi vetää joukkojansa maasta huhtikuussa 2021, levottomuudet lisääntyivät.
  • Taleban vahvistui ja eteni jälleen ja kukisti kesän aikana länsimaiden kouluttamat hallituksen joukot maakunta maakunnalta ja kaupunki kaupungilta.
    1. elokuuta Taleban valtasi pääkaupunki Kabulin.
  • Liittolaisten ja yhteistyökumppaneiden kuumeisen evakuoinnin jälkeen viimeiset yhdysvaltalaissotilaat lähtivät Kabulin piiritetyltä lentokentältä 30. elokuuta yön pimeydessä.

VIDEO – Kuvia Kabulin kukistumisesta:

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota