I maailmansota: aikajana

40 miljoonaa ihmistä kuoli ensimmäisessä maailmansodassa, ja sodan jälkeen juoksuhaudoista kotiin palasi sekä fyysisesti että henkisesti invalidisoituneita miehiä. Lue pääkohdat ”suuresta sodasta” tästä.

perjantai 17. elokuuta 2018 teksti Pelle Stampe & Torsten Weper

Ensimmäinen maailmansota oli äärimmäisyyksien sota. Siihen osallistui 158 maata, ja siinä moderni sodankäynti alkoi murtaa vuosisataisia perinteitä.

28. kesäkuuta 1914: Sarajevon laukaukset 

Itävalta-Unkarin kruununperijä Frans Ferdinand vierailee Bosniassa vaimonsa Sophien kanssa. 

Heidän ajaessaan halki Sarajevon serbialainen nationalisti Gavrilo Princip ryntää paikalle ja ampuu heidät. 

Itävalta-Unkari tuo julki epäilyksen, että iskun takana on Serbian hallitus. 

Lue lisää: Murha Sarajevossa sytytti maailmanpalon

Salamurhaaja ryntäsi paikalle ja ampui Itävalta-Unkarin kruununperijän vaimoineen.

© BPK

28. heinäkuuta – 3. elokuuta 1914: Itävalta-Unkarin sodanjulistus

Kuukauden kuluttua Sarajevon lau­kauksista Itävalta-Unkari julistaa sodan Serbialle. 

Monimutkaisten liittoutumien vuoksi tilanne ryöstäytyy pian käsistä: Serbian liittolainen Venäjä mobilisoi joukkonsa, jolloin Itävalta-Unkarin liittolainen Saksa julistaa sodan Venäjälle. 

Tällöin Venäjän liittolainen Ranska mobilisoi joukkonsa, joten Saksa julistaa sodan myös Ranskalle. 

30. elokuuta 1914: Sota leviää koko maailmaan

Sota leviää siirtomaihin Aasiassa ja Afrikassa. Uusi-Seelanti hyökkää Saksan Samoaan. 

Kahden viikon kuluttua australialaiset hyökkäävät Saksan Uuteen-Guineaan ja eteläafrikkalaiset Saksan Lounais-Afrikkaan. 

© Gallius

5. syyskuuta 1914: Juoksuhaudat kaivetaan

Ranskan ja Britannian joukot pysäyttävät Saksan etenemisen Ranskassa. 

Ensimmäiset juoksu­haudat kaivetaan länsi­rintamalle, ja niissä kyyhötetäänkin vuosien ajan. 

Useimmat hyökkäykset päättyvät vihollisen konekivääritulituksen takia verilöylyyn. 

22. huhtikuuta 1915: Ensimmäinen kaasuhyökkäys 

Asemasota vaatii uusia aseita. Saksalaiset käyttävät ensimmäisinä kloorikaasua, jonka suotuisa tuuli vie ranskalaisten juoksuhautoihin. 5 000 miestä menettää henkensä.

Lue lisää: Myrkkykaasu oli ensimmäisen maailmansodan superase

© Imperial War Museum

25. huhtikuuta 1915: Gallipolin katastrofi

Ympärysvalloista Ranska ja Britannia uskovat ottomaanivaltakunnan olevan keskus­valtojen heikoin lenkki ja hyökkäävät Gallipolin niemimaalle vallatakseen Istanbulin. 

Ottomaanit ovat kuitenkin vahvempia, ja ympärysvallat menettävät 44 000 miestä taistelussa, joka päättyy vasta 28. joulukuuta.

Lue koko tarina Gallipolista: Pako surman suusta

21. helmikuuta 1916: Verdunin helvetti

Saksalaiset hyökkäävät Verduniin, jonka Ranska haluaa kaikin voimin pitää. 

Saksan tarkoitus on vuodattaa Ranskan armeija kuiviin. Aina 16. joulukuuta asti jatkuvasta taistelusta tulee sodan pisin. Ainakin neljännesmiljoona sotilasta kaatuu.

Lue lisää: Verdunin taistelun piti hukuttaa Ranska vereen

1. heinäkuuta 1916: Sommen verilöyly

Brittijoukot hyökkäävät 40 kilometriä leveänä rintamana Sommessa. Jo ensimmäisen puolen tunnin aikana kaatuu 8 000 brittiä. 

Taistelun päättyessä lopulta 18. marraskuuta kaikkiaan noin 1,4 miljoonaa sotilasta on kuollut tai haavoittunut.

1. helmikuuta 1917: Sota kaikkia aluksia vastaan

Saksa julistaa rajoittamattoman sukellusvenesodan kaikkia aluksia vastaan. 

Maaliskuun loppuun mennessä seitsemän yhdysvaltalaista kauppa-alusta on upotettu, ja lopulta Yhdysvallat julistaa sodan Saksalle 6. huhtikuuta 1917.

Jos olet kiinnostunut sukellusveneistä, sukella syvemmälle suureen teemaamme.

© Photochemie, Berlin

6. heinäkuuta 1917: Arabian Lawrence

Beduiiniarmeija valtaa brittiläisen tiedustelijan T. E. Lawrencen johdolla ottomaanien tärkeän satamakaupungin Aqaban. 

Lawrence on organisoinut arabien vastarintaa ottomaani­hallintoa vastaan Lähi-idässä sodan alusta asti ja suorittanut useita sissi-iskuja. 

Pian hänet tunnetaan ympäri maailmaa nimellä Lawrence of Arabia eli Arabian Lawrence. 

© Imperial War Museum

7. marraskuuta 1917: Lenin ottaa vallan venäjällä

Kommunistit syöksevät tsaarin vallasta Venäjällä. Vallankumousta johtaa Vladimir Lenin, jonka saksalaiset ovat kuljettaneet maahan pysäyttämään sodan itärintamalla. 

Venäjälle raskas rauhansopimus allekirjoitetaan 3. maaliskuuta 1918: Baltian maat itse­näistyvät ja Saksa saa osia Valko-Venäjästä.

Lue kaikki siitä, miten Venäjän vallankumous ravisteli maailmaa.

Vladimir Lenin.

© Shutterstock

21. huhtikuuta 1918: Punainen paroni

Saksalainen lentäjä-ässä Manfred von Richthofen ammutaan alas. 

Hän saavutti yhteensä huikeat 80 ilmavoittoa. Punaisena paronina tunnettua ässää ihailtiin rintama­linjojen molemmin puolin. 

Richthofenin Fokker DR.I:n pienoismalli.

© Deutsches museum

8. heinäkuuta 1919: Versaillesin rauhansopimus

Saksa allekirjoittaa Versaillesin sopimuksen. Ranska ja Britannia pyrkivät sopimuksella turvaamaan Euroopan Saksan uusilta hyökkäyksiltä: Saksa pakotetaan heikentämään armeijaansa ja maksamaan valtavat sotakorvaukset.

Saksa kärsi nälänhädästä. Kun lopen uupunut hevonen lopulta menehtyi kadulla, se teurastettiin niille sijoilleen.

© Ullstein Bild

Ehkä sinua kiinnostaa...