Sota
Ensimmäinen maailmansota

Flechette oli julma pelotease

Saksalaissotilaat kokivat kauhun hetkiä ensimmäisen maailmansodan taistelukentillä, kun edes teräskypärä ei pysäyttänyt ranskalaisten kauhuasetta, flechetteä.

Yksi flechettelataus teki tuhojaan noin 50 x 10 metrin alueella, eivätkä siinä auttaneet edes teräskypärät.

© Bridgeman Images
Julkaistu 21.04.22
- Niels-Peter Granzow Busch

Ukrainan sota-alueelta on löydetty 3 senttimetrin mittaisia flechette-teräsnuolia.

©

UKRAINA 2022: Putin pommittaa pienillä nauloilla

Kiovan esikaupungista Butšasta on löydetty pieniä naulamaisia nuolia. Asiasta raportoi Washington Post.

Nuolet ovat peräisin ilmeisesti flechette-ammuksista eli kranaateista, jotka räjähtäessään sinkoavat ympäristöön suurella voimalla 3 senttimetrin mittaisia teräsnuolia.

Flechette-kranaatti on tarkoitettu tiiviissä muodostelmassa taistelevan jalkaväen käyttöön, ja yhdysvaltalaiset käyttivät niitä muun muassa Vietnamin sodassa. Niiden käyttöä on arvosteltu, koska niiden kohdetta on vaikea ennustaa ja ne silpovat kaikkia vaikutusalueella olevia – niin sotilaita kuin siviilejäkin.

Ukrainassa nuoliammuksia on luultavasti käytetty kauhun herättämiseen siviiliväestössä.

Lue lisää nuoliammusten käytöstä ensimmäisessä maailmansodassa:

Vuonna 1914 ranskalaiset ottivat ensimmäisessä ­maailmansodassa käyttöön flechettet eli metalliset nuoli­ammukset.

Ne olivat 15 senttiä pitkiä teräsnuolia, joita pudotettiin saksalaissotilaiden niskaan lento­koneesta noin 500 kappaletta kerralla. Painovoiman ansiosta ne iskeytyivät ­kohteisiinsa suurella voi­malla ja nopeudella.

Eräs britti kertoi vuonna 1915 lehdessä ranskalaisten tekemästä kokeesta: ”Lehmään osui noin kolme nuolta, jotka iskeytyivät suoraan sen läpi maahan asti.”

Sotilaat olivat voimattomia nuolisateessa

Flechettehyökkäyksen kohteiksi joutuneiden sak­salaisten mukaan nuolet lävistivät ihmisen päästä ­jalkoihin, eivätkä niiltä suojanneet edes teräskypärät.

”Jos joutui nuolisateeseen, oli turvallisempaa käydä maahan makuulle, sillä vaikka osumapinta-alaa oli silloin enemmän, yksi nuoli ei voisi vahingoittaa useita sisäelimiä kerralla”, kertoi eräs sotilas.

Myös saksalaiset alkoivat pian käyttää samanlaisia nuoliammuksia. Niihin merkittiin: ”Keksitty Ranskassa, valmistettu Saksassa.”