Ensimmäinen maailmansota

Ensimmäinen maailmansota

Ensimmäistä maailmansotaa kutsuttiin ”suureksi sodaksi” – ja syystäkin. Neljä vuotta kestäneessä verenvuodatuksessa kuoli 16,5 miljoonaa sotilasta ja siviiliä.

Ensimmäisen maailmansodan alku

Serbinationalisti Gavrilo Princip ampui 28. kesäkuuta 1914 Itävalta-Unkarin arkkiherttuan Frans Ferdinandin ja tämän vaimon Sophien Sarajevossa. Näin alkoi ensimmäinen maailmansota – kahdesta pistoolinlaukauksesta.

Itävallan hallitus piti Serbiaa vastuullisena attentaatista, ja 28. heinäkuuta 1914 Itävalta julisti sodan Serbialle. Hieman sen jälkeen Itävalta-Unkarin liittolainen Saksa tunkeutui puolueettomaan Belgiaan, mikä kirvoitti niin Venäjältä, Britannialta kuin Ranskaltakin sodanjulistuksen.

Ranskan–Preussin sodan päättymisestä vuodesta 1871 Euroopassa vallinnut harmonia muuttui seuraavien neljän vuoden aikana valtavaksi sekasorroksi.

Britannian ulkoministeri puki sen sanoiksi sodan syttymisen jälkeen näin: ”Valot sammuvat kaikkialta Euroopasta, eivätkä ne tule syttymään enää meidän elinaikanamme.”

Ensimmäisen maailmansodan aseet

Ensimmäinen maailmansota toi muassaan arsenaalin uusia aseita, joita käytetään vielä nykyäänkin. Myrkkykaasut, panssarivaunut, sotalentokoneet ja liekinheittimet tappoivat miljoonia ihmisiä ensimmäisessä maailmansodassa – ja erityisesti taistelukentillä verta vuodatti tehokas konekivääri. Yhdysvalloissa vuonna 1884 kehitetty nopea ase teki suuren läpimurtonsa ensimmäisessä maailmansodassa. Konekivääri ampui 400–600 mahdollisesti tappavaa laukausta minuutissa, ja siksi 60 kiloa painavasta aseesta tuli korvaamaton puolustusase kuluttavassa juoksuhautasodassa.

Ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudat

”Juoksuhaudat olivat kammottava näky. Ruumiita makasi kasoissa päällekkäin.

En uskonut koskaan pääseväni eroon mätänevien ruumiiden löyhkästä.” Näin kirjoitti brittiläinen kapteeni Leeham kokemuksistaan Sommen taistelussa Pohjois-Ranskassa. Elämä liejuisissa, tautien piinaamissa juoksuhaudoissa oli varsinainen helvetti maan päällä.

Vihollisen konekiväärit tappoivat nuoria miehiä, kranaatit räjäyttivät heitä kappaleiksi, ja moni kuoli nälkään, vammoihin tai tauteihin.

Juoksuhaudat toimivat linnoituksina vihollisen tykistöä vastaan länsirintaman taisteluissa, ja niitä kaivettiin kaikkiaan 40 000 kilometriä ensimmäisessä maailmansodassa. Harva selvisi niistä hengissä.

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!