Ensimmäinen maailmansota

Valokuva sotilaista marssilla ensimmäisessä maailmansodassa

Ensimmäistä maailmansotaa kutsuttiin ”suureksi sodaksi” – ja syystäkin. Neljä vuotta kestäneessä verenvuodatuksessa kuoli 16,5 miljoonaa sotilasta ja siviiliä.

I maailmansota: aikajana

Ensimmäinen maailmansota

Ensimmäisen maailmansodan alku

Serbinationalisti Gavrilo Princip ampui 28. kesäkuuta 1914 Itävalta-Unkarin arkkiherttuan Frans Ferdinandin ja tämän vaimon Sophien Sarajevossa. Näin alkoi ensimmäinen maailmansota – kahdesta pistoolinlaukauksesta.

Itävallan hallitus piti Serbiaa vastuullisena attentaatista, ja 28. heinäkuuta 1914 Itävalta julisti sodan Serbialle. Hieman sen jälkeen Itävalta-Unkarin liittolainen Saksa tunkeutui puolueettomaan Belgiaan, mikä kirvoitti niin Venäjältä, Britannialta kuin Ranskaltakin sodanjulistuksen.

Ranskan–Preussin sodan päättymisestä vuodesta 1871 Euroopassa vallinnut harmonia muuttui seuraavien neljän vuoden aikana valtavaksi sekasorroksi.

Britannian ulkoministeri puki sen sanoiksi sodan sytyttyä: ”Valot sammuvat kaikkialta Euroopasta, eivätkä ne tule syttymään enää meidän elinaikanamme.”

Uhkaukset ja liittoumat johtivat kaiken tuhoavaan maailmansotaan

Ensimmäinen maailmansota

Maailmansodan aikana kehitettiin useita tappavia aseita, millä oli hirvittäviä seurauksia

Ensimmäisen maailmansodan aseet

Suuren sodan myötä syntyi arsenaali uusia aseita, joita käytetään edelleen monissa nykyään käytävissä sodissa. Myrkkykaasut, taisteluvaunut, sotalentokoneet ja liekinheittimet tappoivat miljoonia ihmisiä sodan aikana – ja erityisesti taistelukentillä verta vuodatti tehokas konekivääri. Yhdysvalloissa vuonna 1884 kehitetty nopea ase, joka ampui 400–600 tappavaa laukausta minuutissa, teki läpimurtonsa kuluttavassa juoksuhautasodassa. Konekivääri ampui 400–600 mahdollisesti tappavaa laukausta minuutissa, ja siksi 60 kiloa painavasta aseesta tuli korvaamaton puolustusase kuluttavassa juoksuhautasodassa.

Myrkkykaasu oli ensimmäisen maailmansodan superase

Ensimmäinen maailmansota

Putin pommitti ukrainalaisia kauhujen aseella

Ensimmäinen maailmansota

Sukellusvene oli ensimmäisen maailmansodan armoton tappaja

Ensimmäinen maailmansota

Amatöörilentäjät hallitsivat ilmatilaa ensimmäisessä maailmansodassa

Ensimmäinen maailmansota

Ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudat

”Juoksuhaudat olivat kammottava näky. Ruumiita makasi kasoissa päällekkäin.

En uskonut koskaan pääseväni eroon mätänevien ruumiiden löyhkästä.” Näin kirjoitti brittiläinen kapteeni Leeham kokemuksistaan Sommen taistelussa Pohjois-Ranskassa. Elämä liejuisissa, tautien piinaamissa juoksuhaudoissa oli varsinainen helvetti maan päällä.

Vihollisen konekiväärit tappoivat nuoria miehiä, kranaatit räjäyttivät heitä kappaleiksi, ja moni kuoli nälkään, vammoihin tai tauteihin.

Juoksuhaudat toimivat linnoituksina vihollisen tykistöä vastaan länsirintaman taisteluissa. Maailmansodan aikana kaivettiin kaikkiaan 40 000 kilometriä juoksuhautoja. Vain harva selvisi niistä hengissä.

Länsirintama jumittui juoksuhautojen helvetiksi