Preussin rautakanslerille Otto von Bismarckille sota Tanskaa vastaan tuli kuin tilattuna. Vuonna 1862 kuningas Vilhelm oli nimittänyt hänet Preussin kansleriksi. Bismarckin kovan linjan piti murskata kansakunnan demokratiavaatimukset.
Rautakansleri oli ”lähempänä hirsipuuta kuin valtaistuinta”
Virkaanastujaisissaan Bismarck toimi maineensa mukaan ja piti uransa kuuluisimman puheen, jonka mukaan poliittisia kysymyksiä ei ratkaistaisi enemmistön päätöksillä vaan ”raudalla
ja verellä”. Puheensa ansiosta hän sai lisänimen ”rautakansleri”.
Preussin kaupungeissa oli kuitenkin levotonta, ja uusi kansleri joutui heti virkansa alussa armottomaan ristipaineeseen.
Tuhannet ihmiset osoittivat vuonna 1863 Berliinissä mieltä kansleria ja kuningasta vastaan, ja Bismarck oli tuolloin omien sanojensa mukaan ”lähempänä hirsipuuta kuin valtaistuinta”.
Kärjistyneessä tilanteessa rauta-kansleri lähti sotaan Tanskaa vastaan.
Virallisesti sodan syy oli tukea Holsteinia, mutta tosiasiassa sota yhdisti preussilaiset kuningas Vilhelmin ja Bismarckin taakse, ja heitä juhlittiin sankareina voiton jälkeen vuonna 1864.
Mahtava voitto Königgratzissa
Sotaretki Tanskaan pelasti Bismarckin poliittisen uran, mutta seuraavassa sodassa oli kysymys Saksan liiton valtasuhteista.
Saksalaisvaltioiden löyhää liittoumaa hallitsi heikkenevä Itävalta, jota vahvistuva Preussi ahdisteli voimakkaasti.
Vuonna 1866 kumpikin maa lähetti yli puoli miljoonaa sotilasta sotaan, joka ratkaisisi lopullisen vallanpitäjän.
Lyhyt sota huipentui Königgratzin suurtaisteluun, jossa Preussi otti murskavoiton.
Preussista tuli merkittävin saksalainen valtio, ja heinäkuussa 1870 Bismarck aloitti Preussin sodan Ranskaa vastaan.
Se oli lopullinen valtakamppailu siitä, kuka Euroopassa hallitsi.
Jälleen Bismarckin joukot olivat taistelukentällä ylivoimaisia ja voittivat ratkaisevan taistelun Sedanissa 1. syyskuuta 1870.
Suuret voitot varmistivat ”rautakanslerille ”sankarin aseman saksalaisruhtinaiden ja -herttuoiden parissa.
Heidän tuellaan hän vuonna 1871 yhdisti lukuisat saksalaisvaltiot – Itävaltaa lukuun ottamatta – Preussin johdolla yhdeksi valtioksi ja perusti Saksan keisarikunnan, joka nykyään tunnetaan Saksana.