Assyria hallitsi koko Lähi-itää
Assyrian valtakunta nousi Tigris-virran varrelle nykyisen Irakin alueelle ja kasvoi sotamahdiksi, joka suurimmillaan hallitsi koko Lähi-itää. 1500 vuoden ajan saivat pienemmät kansat pelätä suurmahtia ja sen armeijaa.
Assyrian hallitsija Sanherib katselee kultaisista vaunuistaan joukkojensa hyökkäystä Babyloniin.
Kuin riehuva myrsky syöksyivät assyrialaisjoukot läpi maan. Pienten kylien ja pikkukaupunkien asukkaat pakenivat kauhuissaan vuorille tai joutomaille. Mutta sillä kertaa assyrialaiset eivät olleet läksyttämässä tottelemattomia kyliä. He halusivat tehdä historiaa. Babylonian valtakunnasta tehtäisiin esimerkki muille. Joukot olivat matkalla kohti Babylonin kaupunkia.
Babylonin korkeat ja paksut muurit eivät olleet este Sanheribin taisteluissa koetellulle armeijalle. Assyrialaiset olivat mestareita murskaamaan linnoitteita ja valloittamaan kaupunkeja. Joukossa oli veteraaneja, jotka olivat taistelleet sekä juutalaisia että egyptiläisiä vastaan. Muurinmurtajien iskut ravisuttivat muureja ja portteja. Tikkaita pystytettiin ja maaramppeja rakennettiin. Linnoitteiden alle kaivettiin tunneleita niiden romahduttamiseksi.
Linkomiehet eteen
Kun muuriin oli saatu ensimmäinen reikä, oli sotilaiden vuoro. Jousimiehet ja keihäin ja kilvin aseistautuneet jalkamiehet marssivat eteenpäin. Kaupungin puolustajien ampumalta nuolisateelta suojautuakseen assyrialaiset kantoivat suuria kilpiä sotilasrivien välissä. Sanherib lähetti linko- ja jousimiehet vastaamaan nuolisateeseen, ja pian kilpiin iskeytyvien nuolien määrä väheni.
Assyrialaispäällikkö pysytteli etäällä itse taistelusta mutta kuitenkin kaikkien näkyvillä. Hän ohjasi joukkoja myrskyn jumala Adadin ja kuoleman jumala Nergalin koristamista kultaisista vaunuista. Hän oli luvannut jumalille, että tällä kertaa Babylon ei pääsisi karkuun petoksensa seurauksilta. Kaupunki tuhottaisiin ja sen asukkaat tapettaisiin.
Assyrian sotilaat olivat armottomia.
Niin hän oli vastikään toiminut Musasirissa. Siellä sotilaat ryöstivät kaupungin ja repivät alas temppelit ja patsaat. Naiset, lapset ja vanhukset olivat paenneet talojen katoille. He rukoilivat henkensä puolesta, mutta assyrialaiset eivät säästäneet ketään.
Sotilaat valtasivat kaupungin, ja kulkivat talosta taloon. ”En jättänyt ketään eloon”, muisteli Sanherib myöhemmin. Jotkut kuitenkin säästyivät. Babylonialainen prinssi Mushezib-Marduk otettiin perheensä ja hoviväkensä kanssa vangiksi.
Tuhosivat kaiken
Sotilaat tuhosivat kaiken tielleen osuneen. Jumalpatsaat hajotettiin. Talot sorrettiin aina perustuksiin asti. Kaupungin ylpeydenaihe, maasta ja tiilistä rakennettu suuri temppelipyramidi ziggurat, revittiin alas ja jäänteet heitettiin kanavaan. Oletettavasti juuri ziggurat oli Raamatussa esiintyvän Baabelin tornin esikuva.
Viimeistelläkseen täydellisen tuhon Sanherib käski laskea kanavan vedet kaupunkiin, ”jotta tulevat sukupolvet eivät muistaisi kaupungin sijaintia tai sen temppeleitä ja jumalia, upotin sen veteen ja muutin sen suoniityksi”. Hän jopa kuljetutti kaupungin maata Eufrat-jokeen.
Sotainen suurvalta
Assyrialaiset valtasivat ja tuhosivat vanhan Babylonin kulttuurikaupungin vuonna 689 eaa. Sanheribin sotaretki kapinallista Babylonia vastaan seurasi lännessä Egyptiä, Filisteaa ja Jerusalemia vastaan käytyä pidempää sotaa. Jatkuva sota on merkillepantava piirre Assyrian historiassa. Sotiminen jatkui vuodesta 2000 eaa. vuoteen 612 eaa. asti.
Assyrian valtakunta nousi noin 2000 eKr. ja kaatui 612 eKr.
Suurimman osan tuosta ajasta valtakunnan keskeiset osat rajoittuivat pohjoisessa Mesopotamiassa sijainneen Tigris-joen ja idässä sijaitsevien vuorten välille. Assurin kaupunki antoi nimensä koko valtakunnalle, sillä sieltä sen leviäminen alkoi. Sanherib teki Ninivestä valtakunnan pääkaupungin mutta säilytti Assurin uskonnollisena keskuksena.
Assyrialaiset kävivät laajalti kauppaa ja rakensivat temppeleitä ja palatseja. Heillä oli kaupankäynnin tukikohta muun muassa Anatoliassa sijainneessa Kaneshin kaupungissa. Tekstiilejä ja tinaa kuljetettiin Assuriin aasikaravaaneilla. Sieltä ne vietiin eteenpäin valtakunnan eri osiin. Tinasta valmistettiin pronssia. Jokia pitkin ihmisiä, eläimiä ja tavaroita kuljetettiin puulautoilla, joita kannattelivat ilmalla täytetyt lampaannahat.
Kauppa oli kuitenkin toissijainen tulonlähde assyrialaishallitsijoille. Assyria oli aggressiivinen sotilasmahti, joka kävi sotaa kaikilla ilmansuunnilla. Assyrialaiset pitivät valtakuntaansa järjestyksen ylläpitäjänä, jonka ympärillä kaoottiset ja tuhoavat voimat odottivat tilaisuuttaan syöstä Assyria tuhoon.
Pelon strategia
Assyrian hallitsijat levittivät tietoisesti pelkoa niin sodankäynnissä kuin politiikassakin. Heidän tarkoituksenaan oli pelotella ihmiset kuuliaisuuteen ja alistumiseen. Vankeja ja kukistettuja kansoja kohtaan osoitetut julmuudet, kuten silpominen, sokaisu ja elävältä nylkeminen, olivat arkipäivää. Kaikki kapinayritykset tukahdutettiin alkuunsa. Sotaretki Babylonia vastaan oli puhdas rangaistus. Babylonian kuningas, joka oli Assyrian vasalli, oli kääntynyt herraansa vastaan ja sai maksaa siitä kovan hinnan.
Ninivestä löydetty pronssipatsas noin vuodelta 700 eaa.
Sota toi rikkauksia valtakunnan ytimeen. Assyrian valtakunta oli laajentumishaluinen ryöstöjärjestelmä, joka tuotti rikkauksia valtakunnan ulkolaidoilta sen keskukseen. Assyrialaiset pitivät sotaa oikeutettuna. Jatkuva sota ja kova sotilaselämä olivat yhdistävä tekijä, joka sitoi väkivaltaisen yhteisön yhteen hyvin verisin sitein.
Adad ja lohikäärme
Väkivaltainen elementti assyrialaisten itseymmärryksessä näkyi myös myyteissä ja kertomuksissa. Myrskyn jumala Adad kantoi oikeassa kädessään kolmihaaraista salamaa, ja häntä kutsuttiin ”kauhistuttavaksi”. Hänet kuvattiin pitämässä tiukasti lohikäärmeen kaltaisen hirviön ohjaksista – olentoa ei haluttu nähdä irrallaan.
Hallitsija Salmanassar III (kuoli 824 eaa.) kuvailee erästä sotaretkistään: ”Myrskyn jumala Adadin tavoin annoin tuhon laskeutua heidän ylleen. Levitin heidän ruumiinsa laajalle, katoin tasangon heidän lyödyillä hevosillaan. Valutin heidän verensä alas laaksoihin aseillani.” Adad oli kauhea ilmestys, joka ei kunnioittanut saati pelännyt vihollisiaan.
Ja tällaisella hävittäjällä oli vielä vierellään lohikäärme, joka on eräs ihmiskunnan vanhimmista kertomuksissa esiintyvistä hirviöistä. Yhdessä tämä tuhokaksikko oli äärimmäinen uhka – aivan kuten assyrialaiset halusivat olla alistamilleen kansoille ja kapinoiville naapureilleen.
Mutta hirviötkin tapaavat voittajansa ennemmin tai myöhemmin. Vuonna 612 eaa. Niniven valtasi meedialais-babylonialainen liittoutuma. Assyriasta tuli osa uusbabylonialaista valtakuntaa, joka puolestaan tasoitti tietä Persian suurvallalle.