Kaksikerroksinen paloraunio oli pohatan ylellinen koti
Useiden israelilaisten yliopistojen yhteinen arkeologiryhmä on tutkinut rauniota, joka sijaitsee Davidson-keskuksessa lähellä Itkumuuria olevalla alueella: Siellä on tehty paljon arkeologisia kaivauksia ja löytöjä Jerusalemin kahden ensimmäisen temppelin ajoilta.
Raunion kunto ”vahvistaa epäilyksittä, että se on joutunut kosketuksiin tulen kanssa", tutkijat kirjoittavat Journal of Archaeological Science -lehdessä julkaistussa raportissa.
Raportin mukaan nokijäljet useissa paikoissa 2 600 vuotta vanhassa rakennuksessa osoittavat, että tulipalo sytytettiin tahallisesti useissa paikoissa sen yläkerrassa.
Palopaikka oli upea kaksikerroksinen talo, joka kuului todennäköisesti rikkaalle aatelissuvulle, tutkijat päättelevät.
Raunion pohjapiirros paljastaa, että rakennus oli kooltaan 10 kertaa 17 metriä. Niinpä se on yksi suurimmista rakennuksista, joita arkeologit ovat löytäneet alueen ensimmäisen eli Salomon temppelin ajalta.
Lähi-idän keisari kosti juutalaisille kauhistuttavasti
Raunioiden mennyt loistokkuus ja koko saattavat myös vihjata talon asukkaiden kohtalosta - ja luultavasti siitä, miksi juuri heidän talonsa sytytettiin määrätietoisesti tuleen.
Nebukadnessar II:n aikana alkoi Babylonian kulta-aika, ja se kehittyi Lähi-idän imperiumiksi, joka ulottui nykyisestä Turkista aina Egyptiin saakka.
Kuudennella vuosisadalla eaa. Nebukadnessar Suuri, kuten häntä joskus kutsutaan, alisti valtaansa myös Juudean kuningaskunnan. Kuningas Daavidin suku sai pitää valtaistuimen, mutta Juudeasta tuli Babylonian pääkaupungin – nykyisessä Irakissa sijaitsevan vuosituhansia vanhan Babylonin – mukaan nimetyn suuren valtakunnan vasallivaltio.
Vuonna 601 eaa. Juudean kuninkaat yrittivät irrottautua Babylonista ja solmivat sen sijaan liiton egyptiläisten kanssa, joiden kimppuun Nebukadnessar yritti hyökätä mutta epäonnistui. Neljä vuotta myöhemmin babylonialaiset hyökkäsivät ensimmäistä kertaa Jerusalemiin juutalaisia rangaistaakseen, ja yli 10 000 heistä ajettiin maanpakoon.
Hieman yli kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 589 eaa., Juudean kuningas Sidkia yritti jälleen välttää veronmaksun Nebukadnessarille. Tästä alkoi Jerusalemin toinen babylonialainen piiritys, joka päättyi tuhopolttoihin ja temppelin tuhoamiseen ensi kertaa juutalaisten pyhällä [Temppelivuorella] (https://historianet.fi/yhteiskunta/uskontojen-historia/taistelu-temppelivuoresta).
Suurin osa Jerusalemin aatelisista – mukaan lukien Daavidin suku – karkotettiin Babyloniaan, jossa he elivät maanpaossa, kunnes babylonialaiset menettävät Lähi-idän hallinnan persialaisille lähes 50 vuotta myöhemmin.
Sama kohtalo kohtasi todennäköisesti myös juutalaisia, jotka asuivat tutkijoiden nyt tutkimassa upeassa pohatan talossa.