Dannevirken linnoitus Schleswigissä oli valvonut Tanskan etelärajaa tuhat vuotta.

400 vuotta vanha kiista johti sotaan

Vuoden 1864 Tanskan ja Saksan välisen sodan juuret olivat syvällä Euroopan historiassa.

Vuonna 1864 Tanskan kuningas hallitsi myös saksalaisia pikkuvaltioita Schleswigiä ja Holsteinia. Näin oli ollut vuodesta 1460, kun Kristian I nimitettiin alueiden herttuaksi.

1800-luvulla Schleswigin ja Holsteinin saksalaismieliset asukkaat alkoivat elätellä toiveita Tanskasta irtautumisesta ja liittymisestä Saksan liittoon. Kiista kulminoitui vuosina 1848–1851 sodaksi, jossa Tanskan armeija kukisti herttuakunnissa nousseen kapinan. 12 vuotta myöhemmin, vuonna 1863, Tanskan valtiopäivät päätti irrottaa Schleswigin Holsteinista ja liittää sen tiiviisti Tanskaan. Se sai Preussin ja Itävallan rientämään alueen saksalaismielisten avuksi sotilaallisin keinoin.

  • Tanska

    Tanskan kuningaskunta muodostui Jyllannista, Fynistä, Sjellannista ja lukuisista pikkusaarista.

    Schleswig/Etelä-Jyllanti

    Schleswig oli ollut Tanskan eteläisin osa 800-luvulta alkaen. Myöhemmin alueesta tuli itsenäinen herttuakunta, jota hallitsi Tanskan kuningas. Herttuakunnan pohjoisosa oli tanskalaismielinen, eteläosa sen sijaan piti itseään saksalaisena.

    Holstein

    Saksalainen herttuakunta oli 1500-luvulta alkaen liitossa Schleswigin kanssa. Vaikka sen herttua oli Tanskan kuningas, maa kuului Saksan liittoon.

    Lauenborg

    1815 Tanska sai Lauenborgin korvauksena Norjan menettämisestä Ruotsille. Alue oli saksankielinen ja -mielinen.