Piiritys ei ole vain sotatoimi. Kaupungeista käytävien taistelujen ja hermopelin lisäksi piiritykseen sisältyy usein runsaasti inhimillistä draamaa.
Piirityksen aikana siviiliväestö joutuu kamppailemaan nälkää ja sairauksia vastaan ja sotilasjohto saattaa tehdä käsittämättömiä päätöksiä, ja lopputulos voi olla mikä tahansa. Piiritysten yllättävät käänteet ovat synnyttäneet usein sankaritarinoita.
1. Noin 1200 eaa.
Oliko Troijan hevonen maanjäristys?
Kertomus 30 kreikkalaisesta, jotka hankkiutuivat Troijaan piiloutuneena puuhevosen sisään, on pelkkä tarina. Se on silti hyvin sitkeähenkinen, ja sitä käytetään usein esimerkkinä siitä, miten mielikuvituksellisilla tavoilla piiritetty kaupunki voidaan valloittaa. Historioitsijoilla on Troijan valloitukselle muitakin selityksiä.
Erään koulukunnan mukaan kaupungin portit murrettiin todellisuudessa muurinmurtajalla, joka oli muotoiltu hevosen näköiseksi.
Toiset selittävät Troijan valloitusta maanjäristyksellä, joka olisi tuhonnut kaupungin muurit piirityksen aikana hieman ennen vuotta 1200 eaa. Tämän käsityksen mukaan hevonen mainitaan tarinassa, koska se oli kaupungin symboli ja maskotti.
2. 146 eaa.
Antautumisvaatimus johti uuteen sotaan
Vuonna 149 eaa. mahtava Karthagon valtakunta antautui Roomalle kahden verisen sodan jälkeen. Valtakunnan samannimisen pääkaupungin 300 000 asukasta eivät kuitenkaan suostuneet roomalaisten vaatimuksiin, joiden mukaan kaupunki olisi hylättävä ja sen olisi annettava tuhoutua. Karthagolaiset linnoittautuivat kaupunginmuurin sisään. Seurannut kolmen vuoden piiritys tunnetaan kolmantena puunilaissotana.
Vasta keväällä 146 eaa. roomalaisjoukkojen onnistui tunkeutua kaupunkiin, jonka he joutuivat silti valloittamaan sen talo talolta. Eloonjääneet 50 000 kartagolaista myytiin orjiksi ja roomalaiset tasoittivat Karthagon maan tasalle.
3. 72
Sankareita vai fanaatikkoja?
Kun roomalaiset vuonna 73 valtasivat Masadan kalliolinnoituksen Kuolleenmeren lähistöllä, sen kaikki 960 juutalaista puolustajaa olivat tehneet itsemurhan.
Masadan puolustajia on pidetty suurina sankareina. Viime aikojen arkeologisissa tutkimuksissa on kuitenkin paljastunut seikkoja, jotka viittaavat siihen, että aavikkolinnoituksen asukkaat olisivatkin olleet Jerusalemin juutalaisyhteisön kaupungista karkottamia uskonnollisia fanaatikkoja. Ryhmä on saattanut yllyttää kaupunkilaisia tuloksettomaan kapinaan roomalaisia miehitysjoukkoja vastaan. Luurankojen perusteella Masadasta on menehtynyt vain 30 henkeä eikä suinkaan yli yhdeksääsataa.
Kalliolinnoitus on nykyään historiallinen maamerkki Israelissa.
4. 1418–19
Köyhät saivat häädön
Heinäkuussa 1418 englantilaiset päättivät alkaa piirittää ranskalaista Rouenin kaupunkia, joka oli tuohon aikaan yksi Ranskan tärkeimmistä ja parhaiten linnoitetuista kaupungeista. Sen 70 000 asukasta eivät suinkaan olleet valmistautuneet pitkään piiritykseen ja ruoka alkoi pian loppua.
Joulukuussa ihmiset söivät jo koiria, kissoja, rottia ja hiiriä. Kaupungin komentaja Alain Blanchard teki tuolloin epätavallisen päätöksen ja käski tilanteen helpottamiseksi häätää kaupungista 12 000 köyhää. Nälkiintyneet ihmiset viettivät seuraavan kuukauden kaupungin vallihaudan reunalla. Monet heistä kuolivat, koska talviyöt olivat kylmiä.
Kun Rouenin oli vihdoin antauduttava 20. tammikuuta 1419, loput kaupungin asukkaista olivat niin vihaisia johdolle, että vannoivat oitis ja ehdoitta kuuliaisuutta Englannin kuninkaalle.
Alain Blanchard mestattiin kaupungin antauduttua.
5. 1574
Juhlan kunniaksi silliä ja yliopisto
Vuonna 1574 peräti 17 alankomaalaista maakuntaa nousi kapinaan alueen espanjalaisia vallanpitäjiä vastaan. Ratkaiseva taistelu käytiin Leidenin kaupungin luona.
Espanjalaisjoukot piirittivät Leidenin, jonka ruokavarat alkoivat hiljalleen loppua. Kapinajohtaja Vilhelm Oranialainen päätti tuhota padot niin, että hän pystyisi purjehtimaan paikalle pienillä tasapohjaisilla aluksillaan ja pakottamaan espanjalaiset taistelemaan maalla.
Ensin Vilhelm kuitenkin sairastui ja sitten tuuli puhalsi väärästä suunnasta. Kesti kolme kuukautta ennen kuin vallitsi niiin voimakas länsituuli, että suunnitelma lopulta pysyttiin panemaan täytäntöön.
Kun Vilhelm joukkoineen vihdoin pääsi kaupunkiin, joka oli elänyt ”kaksi kuukautta ruoalla ja kuukauden ilman”, vapauttamista juhlistettiin jakamalla asukkaille muun muassa silliä. Palkinnoksi kaupunkilaisten sitkeydestä Vilhelm päätti perustaa sinne yliopiston. Tämä Alankomaiden vanhin yliopisto on yhä olemassa.
Leidenin vapauttamisen jälkeen kaupungin nälkiintyneille asukkaille jaettiin leipää ja silliä.
6. 1648–68
Sulttaanin haaremi
Vuonna 1644 joukko johanniittaritareita kävi Välimerellä ottomaanisaattueen kimppuun ja otti sen mukana olleen ottomaanien sulttaanin haaremin vangiksi. Naiset vietiin Kreetan pääkaupunkiin Candiaan (nykyiseen Heraklioniin).
Seuraavana keväänä Venetsian hallussa olevaa saarta lähti valloittamaan 60 000 ottomaanisotilasta. Toukokuussa 1648 saaresta oli valloittamatta enää vain Candia.
Candia ei alistunutkaan ottomaanien valtaan helposti, sillä sen piiritys kesti 22 vuotta, 4 kuukautta ja 6 päivää. Sitä pidetään siten historian pisimpänä yhtäjaksoisena piirityksenä. Kaupungin antautuessa 27. syyskuuta 1669 siitä oli jäljellä enää vain raunioita.
Haaremin kohtalo on jäänyt historian hämärään. Candian menetys oli kuitenkin yksi merkittävä tekijä, joka murensi Venetsian merkitystä merimahtina.
7. 1779–83
Laastari haavaan
Kun Ison-Britannian kuningaskunnalla piti vuonna 1779 kiirettä siitä irtautumaan pyrkiviä Yhdysvaltoja vastaan taistellessa, Espanja yritti häätää britit Gibraltarilta piirittämällä kaupunkia.
Sota Pohjois-Amerikassa päättyi Ison-Britannian tappioon ja Yhdysvaltojen itsenäistymiseen, mutta Gibraltarilla oleva varuskunta piti pintansa aivan rauhansopimuksen solmimiseen saakka vuoteen 1783.
Kyseessä oli 14. kerta, kun Espanja yritti saada Gibraltarin itselleen sotatoimilla. Niemen ansiokas puolustaminen teki varuskunnan komentajasta George Augustus Elliottista kansallissankarin. Sanottiin, että hän oli laastari haavaan, jonka Atlantin takaisten siirtokuntien menettäminen Isolle-Britannialle aiheutti.
Brittien onnistui vastustaa espanjalaisten piiritystä Gibraltarilla.
8. 1799
Rutto niitti sotilaita
Kun Napoleon Bonaparten armeija maaliskuussa 1799 saapui Välimeren itäosassa sijaitsevaan Akkon satamakaupunkiin, ranskalaiset arvelivat pikkukaupungin antautuvan jo muutaman viikon piirityksen jälkeen.
Paikallinen johtaja, Jezzar-pasha – liikanimeltään Teurastaja – oli kuitenkin kuullut, miten ankarasti Napoleonin armeija oli kohdellut Jaffan väestöä. Tästä syystä hän kieltäytyi luovuttamasta kaupunkia.
Akkon piirittäjien joukoissa alkoi riehua rutto. Se tappoi runsaasti soisella alueella oleskelevia ranskalaisia ja pakotti Napoleonin käskemään joukkojensa vetäytyä jo puolentoista kuukauden jälkeen. Nöyryyttävä vetäytyminen merkitsi sitä, että Napoleon joutui luopumaan haaveestaan nousta "Levantin keisariksi" eli hallita Välimeren itäpäätä.
9. 1941–42
Voitossa piili Stalingradin tappion siemen
Kun viimeiset neuvostojoukot antautuivat Sevastopolissa 29. kesäkuuta 1942, saksalaispiiritys oli kestänyt kahdeksan kuukautta. Aika oli paljon pitempi kuin saksalaisjoukkojen johtajat olivat voineet kuvitellakaan.
Sevastopol joutui kuin joutuikin lopulta saksalaisten hallintaan, mutta koska paikalle oli keskitetty koko 11. armeija ja itärintaman raskas tykistö, kenraali Paulus ja hänen johtamansa 6. armeija joutuivat lykkäämään hyökkäystä Stalingradiin. Tämä johti yhteen Saksan armeijan pahimmista tappioista toisen maailmansodan aikana.
Saksalaissotilaat joutuivat sotavangeiksi toisessa maailmansodassa Stalingradin taistelun jälkeen. He saivat pian huomata, että heidän piinansa ei suinkaan ollut ohi.
10. 1941–44
Historian ehkä tuhoisin piiritys
Saksalaiset piirittivät toisen maailmansodan aikana Leningradia yhtäjaksoisesti 872 päivää. Piiritys kesti syyskuun 8. päivästä vuonna 1941 aina tammikuun 27. päivään vuonna 1944. Sitä pidetään yhtenä maailmanhistorian tuhoisimpana piirityksenä, sillä kaupungin asukkaista arvioidaan kuolleen jopa 1,3 miljoonaa. Suurin osa heistä kuoli nälkään.
Kun saksalaisten pommitukset aiheuttivat kaupungissa suuria tuhoja, kaupungin asukkaat pyrkivät pysymään hengissä säännöstelemällä ruokaa. Aluksi päiväannos koostui 500 grammasta leipää, mutta vuonna 1942 se pienennettiin 125 grammaan.
Samana vuonna raportoitiin kaupunkilaisten pistäneen poskeensa myös kaikki kaupungin linnut, rotat ja lemmikkieläimet. Piirityksen aikana kymmeniätuhansia ihmisiä myös paleltui hengiltä, kun taloja ei voitu polttoaineen puutteen vuoksi lämmittää ja alueella koettiin peräkkäin kolme erittäin kylmää talvea.
11. 2022
Terästehtaan strateginen piiritys
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, ja se on lähettänyt Ukrainan Mariupolin kaupunkiin tuhansia sotilaita. Venäjän hyökkäys Mariupoliin sai ukrainalaiset hakeutumaan suojaan Azovstalin terästehtaan maanalaisiin tunneleihin.
Satoja siviilejä ja lukuisia sotilaita on ollut saarroksissa terästehtaassa useita viikkoja. Tilannetta Mariupolissa kuvataan katastrofiksi, sillä ihmisiä on kuollut hirvittävissä olosuhteissa ja ruuasta, vedestä ja lääkkeistä on ollut pitkään pulaa.
Ukrainalaiset ja venäläiset taistelevat satamakaupungista, koska sillä on strategista ja symbolista merkitystä sodankäynnin kannalta.
Azovstalin terästehdas Mariupolin satamakaupungissa Ukrainassa.