Viikinkien ja vesistöjen Venäjä

Venäjä syntyi skandinaavikauppiaiden, arojen heimojen ja slaavilaisten kansojen ristitulessa.

Venäjä syntyi skandinaavikauppiaiden, arojen heimojen ja slaavilaisten kansojen ristitulessa.

Getty Images

800-luvulle tultaessa nykyisen Länsi-Venäjän ja ­Ukrainan alueet kuuluivat pääosin heimokansoille. Vuosisadan mittaan alueelle saapui kauppiaita ­Skan­dinaviasta ja jokien varsille nousi kaupunkeja.

Näiden kauppakaupunkien sisäisistä valtataisteluista nousi lopulta ensimmäinen yhtenäinen Venäjä.

800-luku

ROSTOV: Heimokansat hallitsivat laajoja aroja

Venäläisillä tasangoilla asui useita kansoja rinta rinnan, kun alueelle alkoi tulla Skandinaviasta viikinkikauppiaita.

Itämeren ja Mustanmeren välinen alue ­kuului 800-luvulle asti suomalaisille ja ­itä­slaavilaisille heimoille.

Yksi suurimmista heimoista olivat suomalais-ugrilaiset marit, jotka perustivat Sarskoje Gorodištšen asutuskeskuksen lähelle nykyisen Moskovan ­aluetta.

Siellä kohtasivat lännestä koruja, meripihkaa ja aseita tuoneet skandinaavit ja etelästä aina Konstantinopolista asti ­saapuneet, muun muassa lasia ja silkkiä myyneet kauppiaat.

800-luvun puolivälin jälkeen viikingit alkoivat sekoittua suomalais- ja slaavilaisheimojen kanssa.

Sarskoje Gorodištšen asema kauppakaupunkina heikkeni, ja sen syrjäytti lähistölle noussut Rostov. Pian sekin kuitenkin liitettiin sen länsipuolelle kasva­neeseen mahtavaan ­Novgorodin tasavaltaan.

Munkki Nestori kirjoitti vuosien 1050 ja 1120 välillä kronikan Venäjän historiasta.

© Alexandar R

Vuosi 862

NOVGOROD: Viikinkien Novgorodista tuli tasavalta

Varmuudella ei tiedetä, saapuiko viikinkipäällikkö Rurik Skandinaviasta Ilmajärven alueelle paikallisten heimojen kutsumana vai omasta aloitteestaan, mutta lähteiden mukaan hän perusti vuonna 862 Novgorodin kaupungin (jonka viikinkien perilliset tuntevat nimellä Holmgård) paikalle, jossa Ilmajärvi laskee Olhavanjokeen.

Rurikin tulosta alkoi alueen voimakas talouskasvu.

Viikinkien oli ylitettävä Itä­meri ja purjehdittava jokia ja järviä pitkin Novgorodiin, mutta mutkikas matka ­kannatti, sillä Novgorod oli tärkeä etappi viikinkien aina Konstantinopoliin ulottuvilla kauppareiteillä.

Viikinki Rurik kuului ehkä ruseihin, joiden mukaan Venäjä on saanut oma­kielisen nimensä.

© Bridgeman Images

Vuosisatojen ajan se olikin koko Itä-Euroopan tärkein kaupan solmukohta, jossa kaupattiin runsaasti muun muassa majavan- ja oravannahkoja.

1100-luvulla Novgorod kehittyi ­itsenäiseksi tasavallaksi. Sen talous oli täysin riippuvainen kaupasta, ja niinpä valtaa käyttivätkin aluksi kaupungin ­menestyksekkäimmät kauppiaat.

Heidän johdollaan Novgorod sai kansan valitseman pormestarin, ja sitä hallittiin demokraattisin periaattein.

Vaikka Novgorod liitettiin osaksi Kiovan Rusjin valtakuntaa jo vuonna 879, se ­säilytti käytännössä itsenäisyytensä ja taloudel­lisen valta-asemansa vuosi­satojen ajan.

Sen synkin hetki koitti vuonna 1570, kun huhuja kaupungissa kytevästä kapinasta kuullut tsaari Iivana Julma lähetti miehensä kaupunkiin tuhoamaan ja tappamaan.

862–1024

Kaupunkeja nousi kuin sieniä sateella

Polatsk (862): Polatskin ensimmäinen tunnettu hallitsija oli ­Ragnvald, joka saapui Skandinaviasta Väinäjokea pitkin. Hänen tyttärensä Ragn­hild oli naimisissa Vladimir Suuren kanssa, kunnes tämä kääntyi kristityksi. Kaupunki sijaitsee nykyisin Valko-Venäjällä.

Ljubetš (882): Venäjän vanhimpiin kuuluvan kaupungin merkkihetki oli vuonna 1097, kun vuosikausia keskenään kiistelleet venäläiset vallanpitäjät kokoontuivat sinne. He sopivat, etteivät perintöruhtinaat enää tavoittelisi toistensa maita vaan hallitsisivat omiaan.

Pihkova (903): Novgorodin tasa-valtaan kuuluneessa Pihkovassa syntyi skandinaavitaustainen ­kuningatar Olga, joka johti Kiovan Rusjia vuodesta 945 miehensä Igorin kuoltua. Hänestä tuli Vladimir Suuren anoppi.

Kiovaa hallinnut kuningatar Olga julistettiin kuolemansa jälkeen ortodoksisen kirkon pyhimykseksi.

© Imageselect

Tšernihiv (907): Tšernihiv oli yksi Kiovan Rusjin rikkaimpia kaupunkeja. Alun perin sitä hallitsivat itä­slaa­vilaiset heimot, mutta sittemmin se joutui puolalaisten, liettualaisten ja venäläisten käsiin. Nykyisin ­kaupunki kuuluu Ukrainaan.

Vitsebsk (974): Kuningatar Olga perusti Vitsebskin. Se sijaitsi vii­kinkien Skandinavian ja Konstantinopolin välisellä kauppareitillä ja kehittyi 1200- ja 1300-luvuilla korvaamattomaksi kauppa-asemaksi ­Itämeren ja Mustanmeren välissä.

Suzdal (1024): Suzdalia ympäröivät hedelmälliset viljelysmaat, joilla kasvatettiin kaupungille vaurautta tuovaa vehnää. Suzdal oli mahtavan Rostov-­Suzdalin pääkaupunki ­vuo­sina 1125–1157, mutta se ­menetti ­asemansa, kun sen naa­purikaupunki Vladimir nousi uuden Vladimir-­Suzdalin pääkaupungiksi.

880-luku

KIOVA: Heimoista ja pikkuvaltioista syntyi Kiovan Rusj

Kiova syrjäytti Novgorodin valta-asemasta ja nousi mahtavan valtion pääkaupungiksi.

Viikinkien vesistöjä pitkin kulkevilla ­kauppareiteillä Skandinavian ja Konstantinopolin välillä oli erityinen koettelemus: strategisella paikalla sijainnut, vael­tavien kasaarien hallitsema Kiova.

Kun Rurikin lanko Oleg oli vuonna 879 ottanut vallan Novgorodissa, hän lähti ­etelään valloittamaan Kiovaa saadakseen tärkeän vesireitin kokonaan hallintaansa.Matkallaan hän valloitti useita kaupunkeja, kuten Smolenskin, ja vuonna 882 hän ­valloitti lopulta myös Kiovan.

”Kiova on kaikkien venäläisten kaupunkien äiti”, Oleg totesi ja teki siitä pääkaupunkinsa.

Olegin Kiova solmi läheisen ­yhteyden Konstantinopoliin, ja myöhempi Kiovan ruhtinas Vladimir nai Bysantin keisarin ­sisaren ja vakiinnutti alueella kristinuskon.

Vladimir valitsi islamin sijaan kristinuskon, koska ei halunnut kieltää alkoholia.

© Imageselect

Kulttuuri ja arkkitehtuuri kehittyivät nopeasti Vladimirin aikana, ja Kiovan Venäjästä eli Kiovan Rusjista kasvoi yksi Euroopan suurimmista valtioista. Jälkimaailma tunteekin Vladimirin lisänimillä Suuri ja Pyhä.

KARTTA – Kiovan valtakunta:

Vuosi 882

SMOLENSK: Rajakaupungissa oli pakko tottua sotiin

Smolenskista taisteltiin vielä lukuisia kertoja sen jälkeenkin, kun Oleg oli ­valloittanut kaupungin vuonna 882.

Esimerkiksi 41 000 venäläissotilasta piiritti heinäkuussa 1654 silloin Puolalle kuulunutta Smolenskia.

Taistelut aaltoilivat edestakaisin kolme kuukautta. Puolalaisia auttoi heidän tehokas ratsu­väkensä sekä yllättävä auringonpimennys, joka pelotti taika­uskoisia venäläisiä, mutta lopulta venä­läiset voittivat silti.

Puolalainen mitali muistuttaa voitosta venäläisiä ­vastaan Smolenskissa 1600-luvulla.

© Mathiasrex

Smolenskin kaupungin asukkaat ­olivat tottuneet taisteluihin. ­Kaupunki sijaitsi ­Moskovan ja Länsi-­Euroopan välisellä tärkeällä reitillä, ja Dneprjoen kautta sillä oli myös suora yhteys Mustalle­merelle.

Niin Liettua, Puola kuin Venäjäkin halusi saada Smolenskin ­hallintaansa, ja rajalinjat muuttuivat taajaan.

Vaikka Smolensk on erittäin vanha kaupunki, sen varhaishistoriasta ei ole jäänyt juuri lainkaan esimerkiksi rakennuksia, sillä suurin osa niistä on tuhoutunut kaupungista käydyissä toistuvissa taisteluissa.

Smolenskissa hallitsija vaihtui useasti

Nykyisin Venäjän länsirajalla sijaitsevan Smolenskin asema on vaihdellut.

Vuosi 882

Oleg valtasi kaupungin.

1240

Liettualaiset valloittivat ­tataarien ryöstelemän ja sitten ­hylkäämän kaupungin.

1340

Moskovan aatelin valtaus.

1408

Liettua valtasi kaupungin taas.

1514

Kaupunki päätyi Moskovalle jälleen yhden Moskovan ja Liettuan välisen sodan jälkeen.

1611

Puola valtasi taas kaupungin.
1654: Venäjä valtasi Smolenskin.

1654

Venäjä valtasi Smolenskin.

1100-luku

VLADIMIR: Mongolit tuhosivat Moskovan kilpailijan

Kun Kultaisen ordan mongolisoturit saapuivat Vladimirin kaupunkiin 4. helmi­kuuta 1237, heitä oli vastassa mahtavia kalkkikivisiä valkoisia katedraaleja, torneja ja palatseja, jotka loistivat kilpaa osoituksena kaupungin vauraudesta.

Kaupunki oli aikanaan perustettu ­sotilaalliseksi etuvartioksi, mutta kun Andrei Bogoljubski nousi kaupungin johtoon vuonna 1157, alkoi vahva kasvun kausi, joka teki mitättömästä paikkakunnasta Vladimir-Suzdalin ruhtinaskunnan vauraan keskuksen.

Siitä tuli vähitellen niin rikas, että se pystyi irrottautumaan Kiovan hallinnasta ja kilpailemaan Moskovan kanssa mahtavimman venäläiskaupungin asemasta.

Vaikka Kultaisen ordan joukot tuhosivat Vladimirin kaupungin lähes täysin, ­muutama rakennus muistuttaa yhä sen suuruuden päivistä.

© Shutterstock

Kultainen portti (1164)

Kiovassa ja Konstantinopolissa oli 1100-luvulla kultaiset portit, joten ruhtinas Andrei Bogoljubski pystytti sellaisen myös Vladimirin läntiselle sisäänkäynnille. 14 metriä korkea portti on koristeltu kultauksin.

© Shutterstock

Uspenskin katedraali (1160)

Vla­dimirin suojelijan, Neitsyt Marian, kunniaksi raken­nettiin ­mahtava katedraali, joka oli 1 178 m²:n pinta-­alallaan Venäjän suurin kirkko lähes 400 vuotta.

© Shutterstock

Pyhän Demetrioksen katedraali (1197)

Katedraali ei tee vaikutusta koollaan vaan kalkkikiviseiniin kaiverretuilla, erityisen ­koristeellisilla reliefeillään. Eläimiä, ­kasveja, kuninkaita, pyhimyksiä ja taruolentoja esittävät reliefit sinetöivät Vladimirin aseman taiteen ja arkki­tehtuurin keskuksena.

Mongolien johtajan Batu-kaanin lähettämät Kultaisen ordan soturit eivät kuitenkaan arvostaneet Vladimirin kukoistavaa taloutta tai vaikuttavaa arkkitehtuuria.

He surmasivat kaupunkilaisia ja hävittivät ja polttivat osia kaupungista maan tasalle.

Kolmessa päivässä mongolit tuhosivat Vladimirin niin, ettei se koskaan enää palannut aiemman kaltaiseen asemaansa, ja niin Moskova nousi ­Venäjän ykköskaupungiksi.

Vuosi 1480

MOSKOVA: Mongolit vahvistivat Moskovaa, joka nousi koko Venäjän keskukseksi

Vaikka Kultaisen ordan mongolit hyökkäsivät myös Moskovaan 1200-luvulla ja kaupunki jäi mongoleja johtavan Batu-kaanin alaisuuteen, mongolit itse asiassa auttoivat Moskovaa.

Moskova sijaitsi Liettuan suuriruhtinaskunnan ja mongolien valtakunnan välissä, joten kun mongolit 1300-luvun alussa alkoivat pelätä liettualaisten hyökkäystä, he päättivät vahvistaa Moskovan puolustusta turvatakseen valta-asemansa.

Kaupunki kasvoi ja vaurastui ilman että mongolit olisivat juurikaan puuttuneet sen asioihin, ja vuonna 1380 Moskovasta oli tullut niin vahva, että se nousi mongoleja vastaan.

Maailman suurin kello on Moskovassa vuonna 1735 valettu Tsaarin kello, joka painaa noin 200 tonnia.

© Dennis Javis

Moskovan kiistaton johtaja, Dmitri Donskoi, kokosi venäläisen armeijan ja johdatti sen voittoon mongoleista ­Kulikovon taistelussa Donin ­yläjuoksulla 120 kilometriä ­Moskovasta kaakkoon.

Siitä käynnistyi pitkä ja tiivis Moskovan johtama venäläisten vapaustaistelu, ja vuonna 1480 venäläiset lopulta irtautuivat mongolien vallasta. Moskovasta tuli pääkaupunki uudessa valtiossa, joka nykyisin tunnetaan nimellä Venäjä.