Kun arkeologit tutkivat neljää Pohjois-Puolasta Ciepłestä esiin kaivettua luurankoa, he saivat kokea yllätyksen.
Luurangot olivat neljässä runsaasti hautaesineitä sisältävässä kammiohaudassa, jotka olivat keskeisellä paikalla 1000-luvun kalmistossa. Hienoissa haudoissa oli muun muassa aseita ja hevosvarusteita.
Vainajat olivat tanskalaisia viikinkejä
Piastin aatelissuku perusti Puolan ensimmäisen kuningaskunnan 1000-luvulla. Tutkijat päättelivätkin ensin, että vainajat olivat kuningassuvulle läheisiä aatelisia, mutta strontium- ja dna-analyysit todistivat toista.
”Yksikään miehistä ei ollut Piastin valtiosta vaan Skandinaviasta, tarkemmin sanottuna Tanskasta,” kertoi arkeologi Sławomir Wadyl HISTORIA-lehdelle.
Vainajat olivat toisin sanoen viikinkejä ja ilmeisesti kokeneita sotureita. Kaksi miehistä oli kuollessaan noin 50-vuotiaita ja yksi noin 25-vuotias. Neljännen ikää ei pystytty arvioimaan, eikä miesten kuolinsyytäkään tiedetä.
Ciepłen viikinkihaudat ovat alueen vanhimmat haudat. Kaikesta päätellen paikalliset kunnioittivat viikinkien hautoja pitkään, sillä niihin ei kajottu eikä paikalle tehty uusia hautoja. Modernina aikana joku on – tietämättä, mitä maan alle kätkeytyi – asentanut viemäriputken kulkemaan yhden haudan päältä.
Viitteitä korkeasta asemasta
Miesten erityiseen asemaan viittaa esimerkiksi se, että haudat oli ympäröity aidalla, joka erotti ne alueen muista noin 60 haudasta.
Kahdesta viikinkihaudasta löydettiin pieniä vaakoja, joilla Wadylin mukaan ilmeisesti punnittiin jalometalleja. Hän uskoo, että hautojen neljä viikinkiä muun muassa keräsivät veroja alueen kauppiailta Puolan ensimmäisen kuninkaan, Ciepłen noihin aikoihin perustaneen Bolesław I:n puolesta.
Ehkä Knuut Suuren lähettämiä
Puolalaiskuninkaalla oli läheiset yhteydet tanskalaiseen viikinkikuninkaaseen Knuut Suureen, jonka äiti oli Bolesławin sisar.
Saattaa siis hyvinkin olla, että Knuut oli lähettänyt viikingit Puolaan Bolesławin avuksi. Ylellisten hautojen perusteella nämä hoitivat tehtävänsä menestyksekkäästi.
Sławomir Wadyl pitää mahdollisena sitä, että neljä viikinkiä olivat hallitsijan edustajia alueella, joka oli erittäin tärkeä nuorelle Puolan kuningaskunnalle. Ciepłe sijaitsee lähellä Veikseljokea, joka yli yksi aikansa merkittävimmistä kauppareiteistä ja jolla oli vilkas liikenne.
Neljästä viikinkihaudasta löytyi miekkoja, joissa oli hienosti koristellut kahvat. Kalliit aseet oli valmistettu Länsi-Euroopassa tai Skandinaviassa, ja niiden perusteella kyse oli korkea-arvoisista sotureista.
Puolassa oli ehkä enemmänkin viikinkejä
Kammiohaudat, joissa viikingit olivat, ovat harvinaisia Puolassa. Niitä on kuitenkin löydetty muualtakin Puolasta, mutta tähän asti kukaan ei ole pystynyt todistamaan, kenen hautoja ne ovat olleet.
”Olemme epäilleet, että jotkin niistä ovat skandinaavista alkuperää, mutta tähän asti meidän on täytynyt tehdä päätelmämme pelkkien hautaesineiden perusteella”, Slawomir Wadyl selittää.
”Ciepłessä meillä on ollut ensimmäisen kerran käytettävissämme paleobiologisia todisteita strontium- ja dna-analyyseistä. Ne viittaavat skandinaaviseen, todennäköisesti tanskalaiseen alkuperään.”