Tähän asti tutkijat ovat uskoneet, että ikkunalasit yleistyivät Pohjolassa noin 1200-luvulla keskiaikaisten kirkkorakennusten ja linnojen myötä. Ikkunalasin uusi ajoitus kuitenkin osoittaa, että sitä oli käytössä jo vuosien 800–1100 välillä. Tämä viittaa jälleen kerran siihen, että viikingit olivat paljon edistyneempiä kuin millaisina heidät usein kuvataan.
"”Tämä vie meidät taas askeleen kauemmas siitä ajatuksesta, että viikingit olivat yksinkertaisia miekan kanssa riehuvia barbaareja. Sen sijaan voi puhua hienostuneesta viikinkieliitistä, jolla oli esimerkiksi frankkien valtakunnan Kaarle Suuren kaltaista kuninkaallista valtaa. Tämä unohtuu usein Hollywoodin yksinkertaistetuissa viikinkikuvauksissa", sanoi Tanskan kansallismuseon vanhempi tutkija Mads Dengsø Jessen Ritzau.
Lasia tutkittiin vasta nyt
Uuden analyysin tulokset julkaistaan tieteellisessä lehdessä Danish Journal of Archaeology, ja sen ovat tehneet konservaattori ja lasiasiantuntija Torben Sode, tutkimuspäällikkö Bernard Gratuze Orleansin yliopistosta Ranskasta ja vanhempi tutkija Mads Dengsø Jessen Tanskan kansallismuseosta.
Heidän tutkimuksensa perustuu analyyseihin 61:stä lasinsirpaleesta, jotka on löydetty kuudella eri kaivauksella viimeisten 25 vuoden aikana. Viisi kaivauksista sijaitsee Etelä-Skandinaviassa ja yksi Hedebyssä Schleswigissä.
Lasista on siis tiedetty jo vuosia, mutta sitä ei ole analysoitu ennen kuin nyt. Tämä johtui siitä, että varhainen ikkunalasi on yhdistetty yksinomaan keskiaikaan, ja siksi oletettiin, ettei lasi voinut olla peräisin viikinkiajalta. Aiemmin luultiin, että lasin on täytynyt olla peräisin myöhemmältä ajalta ja se olisi päätynyt sattumanvaraisesti viikinkiajan esineistön joukkoon.
Lasin uusi kemiallinen isotooppianalyysi osoitti kuitenkin, että se voidaan ajoittaa selvästi 1200-lukua vanhemmaksi.
Lasia tuotiin kaukaa
Nyt on syytä korostaa, ettei viikinkien kyvystä valmistaa ikkunalasia itse ole todisteita. He tunsivat kuitenkin materiaalin retkiltään Euroopasta, jossa ikkunalasia käytettiin kirkoissa sekä kuninkaiden ja keisareiden, kuten anglosaksien ja karolingien, saleissa. Tutkijat tietävät varmasti, että nämä kansat käyttivät täsmälleen samantyyppistä lasia, jota nyt on löydetty viikingeiltä.
Mieleen tulee toki, että viikingit olisivat saattaneet varastaa ikkunalasia luostareista ja kirkoista ryöstöretkillään. Tutkijoiden mukaan tämä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä lasin kemialliset jäljet osoittavat, että ikkunalasit ovat peräisin eri puolilta Eurooppaa ja Lähi-itää.
Siksi on todennäköisintä, että viikingit hankkivat lasia kauppaa käymällä. He kun hankkivat paljon muitakin lasimaisia tuotteita, kuten helmiä, joita he käyttivät mielellään koruina.
Viikinkien lasi-ikkunat oli varattu eliitille ja uskonnolliseen käyttöön aivan kuten muuallakin Euroopassa. Siksi viikinkikuninkaiden ikonisissa saleissa on saattanut olla lasi-ikkunoita, Mads Dengsø Jessen sanoi.
Ne eivät olleet suuria ja läpinäkyviä ikkunoita kuten nykyään vaan luultavasti pienempiä ikkunoita, jotka saattoivat koostua pienemmistä vihreän ja ruskean sävyisistä lasinpaloista. Tarkoituksena ei ollut, että ikkunoista olisi voinut katsoa ulos, vaan ne sirottivat värikästä valoa sisälle.