”Vikings: Valhalla” on historiatonta machoviihdettä

Netflixin jatko-osa ”Viikingit”-sarjalle on vetävää väkivaltaviihdettä, jolla ei ole juuri tekemistä todellisen historian kanssa.

Netflixin jatko-osa ”Viikingit”-sarjalle on vetävää väkivaltaviihdettä, jolla ei ole juuri tekemistä todellisen historian kanssa.

PictureLux/The Hollywood Archive/Imageselect

Viikinkiajan päättymisestä on jo noin tuhat vuotta, mutta viihteen maailmassa viikingit ovat edelleen voimissaan – parrakkaat, lihaksikkaat, verenjanoiset ja vakavailmeiset soturit taistelevat yhä tarmokkaasti niin tietokonepeleissä, elokuvissa kuin TV-sarjoissakin.

Viikinkiaikaa käsitteli esimerkiksi menestyksekäs, vuosina 2013–2020 tehty TV-sarja Viikingit, jossa keskeisinä hahmoina olivat tarusankari Ragnar Lothbrok ja hänen poikansa Ivar Luuton.

Netflixin uusi viikinkisarja Vikings: Valhalla alkaa noin sata vuotta Viikinkien tapahtumien jälkeen ja kuvaa viikinkiajan lopun alkua.

Sarjan keskeisiä hahmoja ovat muun muassa Norjan prinssi, sittemmin kuninkaaksi noussut Harald Ankara, Tanskan kuningas Knuut Suuri sekä löytöretkeilijä Leif Onnekas ja hänen sisarensa Freydis.

Video: Katso Vikings: Valhallan traileri

Viikingit ovat kuin supermalleja

Sarja alkaa pyhän Briciuksen päivän joukkomurhasta 13. marraskuuta 1002, jolloin Englannin kuningas Ethelred II Neuvoton määräsi maahan asettuneiden viikinkien joukkomurhan Englannin rannikolla.

Joukkomurha oli kosto 900-luvun lopulla maahan vyöryneiden viikinkien sotaretkistä, joiden seurauksena kuninkaan oli maksettava hyökkääjille suuria summia eräänlaista suojelurahaa eli danegeldiä rauhan säilyttämiseksi.

Tieto viikinkien lahtaamisesta Englannissa tavoitti myös Pohjolan. Sarjassa kuvataan, miten Tanskan kuningas Knuut Suuri kokoaa seuraavana vuonna Kattegatissa viikinkiarmeijan kostamaan joukkomurhan. Knuutin liittolaisena on Norjan tuleva kuningas Harald Ankara sekä merenkulkija Leif Onnekas ja hänen sisarensa Feydis, joka on matkustanut Grönlannista Kattegatiin kostamaan raiskaajalleen.

© PictureLux/The Hollywood Archive/Imageselect

Sarja: Kuulut viikingit lähtevät yhdessä sotaan

Harald Ankara, josta tuli myöhemmin Norjan kuningas, ystävystyy Leif Onnekkaan kanssa. He lähtevät yhdessä tuhoamaan Englannin kuninkaan ja valloittamaan maan takaisin.

© Colin Smith/Harald Hardrada, Rob Oo from NL

Todellisuus: Leif kuoli, kun Harald oli lapsi

Leif Onnekas kuoli noin vuonna 1020 noin 50-vuotiaana. Harald Ankara oli tuolloin viisivuotias eikä ollut siis vielä edes syntynyt vuonna 1002, kun viikingit lähtivät Englantiin sotimaan.

Sarjan historiallinen pohja horjuu näin pahasti jo alkumetreillä. Leif Onnekas ei nimittäin koskaan osallistunut viikinkien kostoretkiin Englannissa 1000-luvun alussa. Hän oli sen sijaan tuolloin seilaamassa maailman merillä ja kävi Pohjois-Amerikassa – jo noin 500 vuotta ennen Kolumbusta.

Sotaretkeä Englannin kuningasta Ethelredia vastaan ei myöskään todellisuudessa johtanut Tanskan kuningas Knuut Suuri vaan hänen isänsä Sven Haaraparta – eikä Harald Ankara ollut edes syntynyt koston kirvoittaneen viikinkien joukkomurhan aikaan.

Viikinkihistorian kuvauksena Vikings: Valhalla ontuukin jo lähtöasetelmiltaan.

© PictureLux/The Hollywood Archive/Imageselect

Sarja: Musta nainen hallitsee Kattegatia

Kattegatin kaupunkia hallitsee musta nainen, Haakon Eerikintytär. Hän on ottanut vallan strategisesti tärkeässä kaupungissa, jossa on tilaa kaikille uskonnoille ja kansallisuuksille.

© Christian Krohg

Todellisuus: Kaupunkia eikä hallitsijaa ollut olemassa

Kattegat ei ole kaupunki vaan Tanskan ja Ruotsin välinen merialue, eikä historia tunne Haakon Eerikintytär -nimistä hallitsijaa, vaan hahmo perustuu löyhästi Haakon Sigurdinpoikaan, joka hallitsi Norjaa vuosina 975–995.

Vikings: Valhalla sortuu myös samaan stereotypiaan kuin Viikingit ja lähes kaikki muutkin viikinkiaikaan sijoittuvat elokuvat ja sarjat: se typistää viikingit seksiä uhkuviksi machomiehiksi, jotka kaatavat naisia kuin liukuhihnalta ja taistelevat kuin raivopäät.

Tämä näkyy esimerkiksi puvustuksessa: hahmojen vartaloa myötäilevät vaatteet on selvästi suunniteltu korostamaan näyttelijöiden treenattuja kehoja – eikä vaatteita arkailla repiä pois aina tilaisuuden tullen. Tosiasiassa viikingit käyttivät kuitenkin huomattavasti yksinkertaisempia ja väljempiä asuja.

Sarjassa nähdään toisaalta uutta ja raikasta historian tulkintaa. Kattegatin viikinkivaltakuntaan tuovat väriä Etelä-Euroopasta ja Afrikasta peräisin olevat kansalaiset, ja sarja haastaa näin stereotyyppistä näkemystä viikingeistä sinisilmäisinä skandinaaveina. Sarjan luoja Jeb Stuart kuvaili viikinkiyden ydintä Neflixin haastattelussa seuraavasti:

”Viikinki ei tarkoita sitä, mitä ihmiset olivat, vaan mitä he tekivät. Viikingiksi lähdettiin. Kyse ei ollut jostain tietystä skandinaavisesta rodusta.”

© Vikings: Valhalla/Official Trailer, Netflix

Sarja: Knuut Suuri kostaa joukkomurhan

Tanskan kuningas Knuut Suuri lähtee viikinkien joukkomurhan jälkeen hyökkäämään Englantiin. Hän saa apua isältään Sven Haaraparralta, jota kutsutaan kuninkaaksi tarkentamatta kuitenkaan sitä, mitä maata hän hallitsee.

© De Luan/Imageselect

Todellisuus: Kostoretkeä johti Knuutin isä

Knuut Suuresta tuli kuningas vasta vuonna 1014 hänen isänsä Sven Haaraparran kuoltua. Haaraparta johti siis kostoretkeä Englantiin vuosina 1002–1012 sekä maan valloitusta vuonna 1013.

Historialliset mokat pilaavat sarjan

Vikings: Valhalla jatkaa Viikinkien viitoittamalla tiellä – niin hyvässä kuin pahassa. Viikinkien kostoretkeä Englannin halki on sinänsä viihdyttävää ja jännittävää seurata.

Katsojan ei silti kannata odottaa erityisen todenmukaista kuvausta viikinkiajasta tai keskeisistä hahmoista, vaan tarjolla on pikemminkin kliseisiä ”Hollywood-viikinkejä” ja viihteen ehdoilla vääristeltyä historian kuvausta. Niille, jotka haluavat ennen kaikkea nähdä karskeja partasuita murjomassa vihollisiaan yläruumis paljaana, sarja on kuitenkin omiaan.