1800-luvulla Skandinavian kalliopiirrokset ajoivat Euroopan historioitsijat harhateille. Niissä kuvattiin sarvipäisiä kypäriä käyttäviä hahmoja, ja moni ajoitti ne virheellisesti viikinkiajalle.
Kun Tanskasta Sjællandista löytyi vuonna 1942 kaksi pronssikypärää, käsitys viikinkien sarvikypäristä sai uutta tuulta purjeisiinsa, vaikka Tanskan Kansallismuseo vakuutti kypärien olevan pronssikaudelta.
Uusi tanskalainen tutkimus on nyt ajoittanut löydöt tarkasti:
”Populaarikulttuurissa moni yhdisti Veksøn kypärät pitkään viikinkeihin. Tämä on tietysti pötyä. Sarvityyli on pronssikautista, ja se voidaan jäljittää aina muinaiseen Lähi-itään”, selittää Aarhusin yliopiston arkeologi Helle Vandkilde.
Yhdessä tutkijaryhmänsä kanssa Vandkilde on osoittanut, että Veksøn kypärät ovat lähes 2 000 vuotta viikinkejä vanhempia.
Ajoitus onnistui, kun ryhmä muutama vuosi sitten huomasi, että kypärän sarvissa oli yhä jäljellä koivuntuohitervaa, mikä teki radiohiiliajoittamisen mahdolliseksi.
”Uuden ajoituksen perusteella tiedämme nyt, että kypärät joutuivat suohon vuoden 900 eaa. tienoilla”, Vandkilde selittää.
Veksøn kypärissä on luultavasti ollut höyhen- ja harjaskoristelu.
Sarvet ja nokat symboloivat 3 000 vuotta sitten aurinkoa.
Sarvikypäriä on myös Sardiniassa
Mikään ei viittaa siihen, että Veksøn kypärät olisivat taisteluvarusteita. Sen sijaan ne symboloivat käyttäjänsä mahtia samoin kuin myöhemmät kruunut.
Sarvikypärät osoittavat, että Skandinavian ja muun Euroopan välillä vallitsivat tiiviit yhteydet. Vandkilde törmäsi itse todisteisiin Sardiniassa: museossa oli pronssipatsaita, joilla oli sarvikypärä.
Myös Espanjasta on löydetty sarvikypäriä kuvaavia kivipiirroksia.