Uusi tutkimus osoittaa, että Irlantiin saapuneet viikingit eivät ainoastaan ryöstelleet saarta vaan he veivät mukanaan myös yhden historian kavahdetuimmista taudeista, lepran.
Belfastin Queens Universityn tutkijat tutkivat viittä Irlannista löydettyä luurankoa, joissa oli merkkejä sairaudesta. Vainajat olivat kuolleet 900–1200-luvuilla, ja niistä löytyi kahta tyyppiä lepraa aiheuttavaa M. leprae -bakteeria.
Löytö antaa tärkeää tietoa taudista
Löydetyt bakteerityypit ovat samanlaisia, joita tunnetaan viikinkiajan Skandinaviasta. Luurankojen strontium-analyysien perusteella tutkijat päättelivät, että kaksi sairastunutta oli todennäköisesti varttunut Skandinaviassa.
”Irlanti oli suhteellisen eristäytynyt saari Länsi-Euroopan laidalla, joten tutkimukset siellä voivat mahdollisesti antaa meille tärkeää tietoa lepran kehityksestä ja leviämisestä”, selittää professori Eileen Murphy Queens Universitystä.
Viikingit veivät tautia myös Englantiin
Lepra tarttuu ilmeisesti pisaratartuntana, ja se voi vahingoittaa kudoksia ja aiheuttaa vaikeita epämuodostumia. Tauti levisi Rooman valtakunnasta Eurooppaan, mutta Irlannista ei ole löydetty merkkejä taudista ennen viikinkien tuloa sinne vuonna 795.
Kerta ei ole ensimmäinen, kun viikingit ovat vieneet taudin meren yli. Skandinaviassa tunnettua kahta lepratyyppiä on aiemmin löydetty englantilaisista luurangoista samalta ajalta.