Vuonna 2021 Norfolkissa eräs paikallinen metallinetsinharrastaja löysi kolikon, jonka hän otaksui olevan arabialainen kultadinaari. Nyt tarkemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kyseessä on väärennös, ja kolikko on itse asiassa todennäköisesti viikinkien tekele 800-luvulta.
”On hyvin poikkeuksellista löytää tällainen esine – se on aivan uniikki”, Cambridgen yliopiston Englannin varhaisen keskiajan professori Rory Naismith kertoo. Hänen mukaansa viikingeillä oli paljon yhteyksiä muslimimaailmaan, mikä viittaisi siihen, että itäisestä Englannista löydetty dinaariväärennös on todennäköisesti juuri viikinkien käsialaa.
Väärennetty kolikko oli statussymboli
Kolikkoa kiertää molemmin puolin helminauhamainen koristelu. Kolikon keskelle on kaiverrettu ”tekstiä”, joka koostuu toisella puolella pystysuorista viivoista ja kääntöpuolella vaakasuorista viivoista, joiden lomassa näkyy myös pisteitä.
Kyseessä on jokseenkin abstrakti versio arabialaisesta kirjoituksesta, ja väärennöksen esikuvana onkin todennäköisesti käytetty dinaaria. Arabeihin väärennös ei varmastikaan olisi uponnut.
Viikingit rakastivat koruja, etenkin hopeisia. Naiset esimerkiksi käyttivät vaatteissaan useita erilaisia rintakoruja.
Kolikko ajoitettu vuosien 780–850 väliselle ajalle, ja islamilaisen numismatiikan asiantuntijat ovat ajoittaneet sen esikuvana toimineen kolikon Abbasidien dynastian ajalle vuosille 770–820.
Väärennettyyn kolikkoon on tehty reikä, jotta sitä on voitu käyttää riipuksena. Tämä oli melko yleinen tapa viikinkiajalla, ja viikinkihaudoista on löydetty sadoittain koruina käytettyjä kolikoita, joista useimmat ovat hopeisia ja pronssisia. Kolikoista olikin helppo tavallisenkin kansan valmistaa itse koruja, kun reiän tekemiseen ei tarvittu mitään erityisiä välineitä tai osaamista.
Korut olivat omistajilleen statussymboleita, ja tutkimusten mukaan niiden ei ole tarvinnut tätä varten olla edes aitoja.
Tutkijat tietävät, että viikingit tehtailivat väärennettyjä kolikoita varsin laajassa mittakaavassa, ja monet väärennöksistä olivat myös huomattavasti parempaa laatua kuin Norfolkista löytynyt dinaari. Monet viikinkien väärentämät kolikot ovat itse asiassa niin taidokkaita, että arkeologien on ollut vaikea erottaa niitä aidoista.
Ruotsalainen numismaatikko Gert Ripsling on arvioinut, että 5–10 prosenttia kaikista viikinkihaudoista löytyneistä arabialaisista kolikoista on väärennöksiä.
Useimmat kolikot olivat peräisin Lähi-idästä
Ei ole siis sinänsä yllättävää, että viikingeillä on ollut Englannissa mukanaan väärennettyjä arabialaisia dinaareja. Etenkin varhaisella viikinkiajalla Pohjois-Euroopassa valtaosa kolikoista oli peräisin Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta. Esimerkiksi maailman suurin, Gotlannista löytynyt viikinkiaarre, sisälsi 14 295 kolikkoa, joista 98 prosenttia oli arabialaisia.
Professori Naismithin mukaan ei ole kuitenkaan todisteita siitä, että Englannissa olisi liikkunut tuohon aikaan arabialaisia kauppiaita. Onkin todennäköistä, että väärennetty kolikko on lyöty Skandinaviassa, mistä se on kulkenut viikinkien matkassa Englantiin.
Norfolkista Itä-Englannista löytynyt kolikko on väärennös, mutta se on kuitenkin valmistettu aidosta kullasta.