Viikingit tekivät koruja antiikin Rooman mosaiikeista

Viikingit olivat hulluina helmiin, ja tuore tanskalaistutkimus paljastaa, että niitä voitiin tehdä melkein mistä tahansa – jopa antiikin Rooman mosaiikeista.

Viikingit olivat hulluina helmiin, ja tuore tanskalaistutkimus paljastaa, että niitä voitiin tehdä melkein mistä tahansa – jopa antiikin Rooman mosaiikeista.

Sydvestjyske Museer

Århusin yliopiston tutkijat ovat saaneet selville, että viikingit valmistivat himoittuja lasihelmiä erikoistekniikalla. Keskiajalla Euroopassa oli pulaa lasista, ja siksi viikingit keksivät hyödyntää lasin teossa antiikin Roomasta säilyneitä materiaaleja.

Rooman valtakunnan romahdettua 400-luvun lopulla suuri osa roomalaisista huviloista alkoi rapistua. Vähitellen ne riisuttiin kaikesta arvokkaasta – jopa lattiamosaiikit hajotettiin vasaralla ja taltalla myytäväksi edelleen. Osa mosaiikeista päätyi Tanskaan vilkkaaseen Riben viikinkikaupunkiin.

Århusin yliopiston tuore tutkimus paljastaa, miten viikingit muuttivat pienet neliönmuotoiset mosaiikkipalaset helmiksi, jotka voitiin pujottaa ketjuun ja käyttää koruina.

Roomalaisen huviloissa oli mosaiikkeja, jotka oli koottu yleensä lasista ja kalkkikivestä valmistetuista laatoista eli tesseroista. Kuvan mosaiikki on peräisin Antiokiasta nykyisen Turkin ja Syyrian rajalta.

© Louvre Museum

Ilmakuplat antoivat viimeisen silauksen

Roomalaiset lasipalat olivat kullattuja, ja Ribessä sepät sulattivat ne matalalla lämmöllä. Prosessin aikana sepät poistivat lähes kaiken kullan, mutta rippeitä siitä jäi lasiin.

Kun lasimassaa sekoitettiin sulatuksen aikana, siihen syntyi pienenpieniä ilmakuplia, jotka antoivat helmille kauniin osittain läpikuultavan hohteen.

Viikingit olivat turhamaisia, ja lasihelmiä onkin löydetty haudoista eri puolilta Pohjolaa. Miesten haudoissa oli yleensä vain muutamia helmiä, kun taas varakkaiden naisten koruissa saattoi olla jopa 70 meripihka- tai lasihelmeä.