Radiohiiliajoitus osoittaa, että islantilaisesta pitkätalosta löydetty ohranjyvä on peräisin vuodelta 800. Löytö siirtää viikinkien saapumisen tulivuorisaarelle noin 70 vuotta taaksepäin.
Tähän asti historioitsijat ovat perustaneet tietonsa niin kutsuttuun Landnamsbogs-kirjaan 1100-luvulta. Kirjan mukaan Ingólfur Arnarson -niminen viikinki oli ensimmäinen saarelle asuttamistarkoituksessa saapunut ihminen.
Hän saapui nykyisen Reykjavikin alueelle vuonna 874 ja rakensi talon, jonka jäännökset arkeologit ovat löytäneet.
Monet asiantuntijat ovat kuitenkin jo pitkään uskoneet, että Arnarson ei ollut ensimmäinen saarelle rantautunut viikinki – ja itärannikon uudet kaivaukset todistavat nyt heidän teoriansa oikeaksi.
Pitkätaloista suurin on 40 metriä pitkä, ja juuri täältä arkeologit ovat löytäneet Lähi-idästä peräisin olevia kolikoita.
Kesäleiri johti asuttamiseen
Itärannikon suuren Vatnajökullin kansallispuiston tienoilta on löydetty jälkiä viikingeistä, jotka asuivat saarella kauan ennen Arnarsonin saapumista.
Vuodesta 2015 lähtien tutkijat ovat tehneet kaivauksia kahdella pitkätalolla. Niistä suuremmasta ja vanhemmasta löydettiin ohraa, jonka tiedetään nyt olevan peräisin vuodelta 800.
”Tiedämme nyt, että lännenpuoleinen talo oli sepän paja”, kaivauksia johtava Bjarni Einarsson sanoo.
Koska talosta ei ole löydetty viikinkinaisten käyttämiä välineitä, Einarsson uskoo, että taloa saatettiin käyttää vain kesän metsästyskaudella.
Viikingit pyysivät valaita, hylkeitä ja lintuja Islannin rannikolla. Einarsson uskoo, että asutus sai alkunsa näistä metsästysretkistä.
”Ensin paikalla oli kausittaisia leirejä, jotka johtivat lopulta Islannin pysyvään asuttamiseen.”