Viikingit käyttivät kilpeä aseena
Tanskalaistutkija antoi löylyttää itseään miekalla selvittääkseen, miten viikingit käyttivät kilpiään taistelussa. ”Kokeellinen arkeologia” johti yllättävään havaintoon.
Uuden tanskalaisen tutkimuksen mukaan viikingit eivät käyttäneet kilpiä vain suojautumiseen.
12 kilon painoiseen rautapaitaan pukeutunut tutkija Rolf Warming suojautui kilpensä taakse, kun ”vihollinen” hyökkäsi hänen kimppuunsa miekka ojossa. Hyökkääjä iski miekallaan Warmingin kilpeä yhä uudelleen ja tuotti tälle samalla arvokasta tutkimustietoa viikinkien taistelutavoista.
”Koe osoitti, että viikingit käyttivät kilpeään todennäköisesti paljon aktiivisemmin kuin tähän asti on luultu”, Kööpenhaminen yliopiston tohtorikoulutettava Rolf Warming toteaa Videnskab.dk-sivuston artikkelissa.
Terävät miekat toivat kokeeseen realismia
Warming on ensimmäisenä tutkinut viikinkien taistelutekniikoita käytännössä oikeilla terävillä miekoilla ja aidoilla kilvillä. Käytännön koe on osa hänen väitöstutkimustaan.
Warmingin kokeen perusteella viikingit eivät suojautuneet kilven taakse ja ottaneet vain vastaan vihollisen miekaniskuja, vaan he käänsivät kilpeä niin, että miekan terä liukui kilven pintaa pitkin ja vihollinen menetti tasapainonsa. Sen jälkeen he löivät vihollista miekallaan tai kirveellään tai iskivät tätä kilven reunalla kasvoihin.
Asento vaikutti kilven kestävyyteen
Warming huomasi kokeensa aikana myös, että hänen kilpensä ei olisi millään kestänyt koko päivää taistelussa, mikäli hän olisi vain antanut vihollisen hakata sitä miekallaan. Jonkin ajan kuluttua kilvestä olisi ollut jäljllä pelkkä kädensija. Kun hän sen sijaan käänsi kilpensä vinoon niin, että vihollisen miekka luisti sen pintaa pitkin sivuun, miekan iskut eivät juurikaan vaurioittaneet kilpeä.
Seuraavaksi Warming aikoo selvittää, kuinka hyvin viikinkien kupurakilvet kestivät taistelussa, ja hän aikoo käyttää kokeessa miekkojen lisäksi teräviä kirveitä ja nuolia.