Viikingeillä ja heidän esi-isillään oli tähän asti vähän tunnettu ja hieman makaaberi hautausrituaali: kuolleita haudattiin asumuksiin.
Asiasta kirjoittaa norjalainen arkeologi Marianne Hem Eriksen Oslon yliopistosta.
Hänen laatimassaan raportissa kerrotaan vuosilta 250 eea.–1050 jaa. 40 tapauksesta, joissa kalloja ja lasten luita oli haudattu lattioiden alle, oviaukkoihin, pihoille ja kaivoihin.
Aalborgissa arkeologit löysivät kallon osia noin vuodelta 250 eea. peräisin olevan asumuksen kahden lattiakerroksen välistä. Kallo kuului luultavasti naiselle, joka lyötiin kuoliaaksi kirveellä tai miekalla.
Kolme esimerkkiä luulöydöistä
Aalborg: Murtunut kallo löydettiin kahden lattiakerroksen välistä noin vuodelta 250 eea. peräisin olevasta asumuksesta.
Aarhus: Halkaistu kallo löydettiin 900-luvulta peräisin olevasta kaivosta.
Ribe: Kallon osia, joihin oli kaiverrettu riimuja, löydettiin 700-luvulta peräisin olevalta tunkiolta.
Hautapaikka valittiin tarkoituksella
Tähän saakka arkeologit ovat uskoneet, että asumuksista löydetyt luut olivat joutuneet niihin sattumalta, mutta Eriksen uskoo, että luita haudattiin asumuksiin tarkoituksella.
”Kiinnostavinta löydöissä on, että niistä voi päätellä luiden olleen viikingeille maagisia esineitä ihmisyksilön jäänteiden sijaan ja että he selvästi halusivat kuolleiden olevan läsnä asumuksen arkisessa elämässä”, Eriksen kertoo.
Merkkejä brutaalista väkivallasta
Arkeologin mukaan salaperäinen tapa voi johtua siitä, että kuolleen ihmisen perimmäinen olemus haluttiin säilyttää tai että kuolleen vihollisen persoonallisuus haluttiin tuhota lopullisesti.
Lukuisissa kalloissa on nimittäin merkkejä rajusta väkivallasta, mikä voi kieliä siitä, että kallot kuuluivat vihollisille.