Viikingit arvostivat vedellä ja saippualla lotraamista siinä määrin, että he nimesivät yhden viikonpäivänkin sen mukaan: muinaisnorjan sana laugardagr (lauantai) tarkoittaa ”kylpypäivää”.
Kun Bysantti vuonna 907 neuvotteli rauhasta ruotsalaisten viikinkien kanssa Mustallamerellä, skandinaavien ehtona oli, että he saivat käyttää bysanttilaisten julkisia kylpylöitä niin usein kuin halusivat.
Sauna: Ensin saunottiin
Pohjanmiehet ja -naiset aloittivat usein kylpypäivänsä menemällä saunaan.
Arkeologit ovat kaivaneet nokeentuneita kiuaskiviä viikinkien asuinpaikalta L’Anse-aux-Meadowsista nykyisestä Kanadasta, ja saagojen mukaan suurilla tiloilla Islannissa oli sauna erillisessä rakennuksessa.
”Eyrbyggjan saagassa” Styr-niminen tilanomistaja virittää ansan kahdelle julkealle berserkille eli hurjalle soturille, joista toinen on vaatinut hänen tytärtään vaimokseen.
Styr kutsuu soturit puoliksi maan alle rakennettuun saunaansa, jonka katossa olevasta reiästä orjat voivat kaataa vettä kiukaalle.
Styr telkeää soturit saunaan eikä päästä näitä ulos, ennen kuin nämä ovat kuumuudesta puolikuolleita, ja tappaa nämä sen jälkeen miekallaan.