Skandinaavit tekivät keskiajalla tuottoisaa kauppaa viemällä suolasilliä kalaa kaipaaville kristityille kaikkialla Euroopassa. Kala oli kysyttyä kirkon määräämien paastojen aikana, jolloin muun lihan syönti oli kielletty. Biologit ovat nyt selvittäneet geenitutkimuksen avulla, että todennäköisesti viikingit aloittivat sillikaupan jo 400 vuotta kuin yleensä on arveltu.
Oslon yliopiston biologit tutkivat osana erästä toista tutkimusta Itämeren itärannikolta löytyneitä sillinruotoja. Tutkimuksissa selvisi, että ruodot olivat ajalta 800–850 eli viikinkiajalta, eikä se suinkaan ollut ainoa yllätys.
Biologit selvittivät sillien alkuperää tekemällä sillinruodoille dna-tutkimuksia.
Kattegat on ainoa vaihtoehto
”Havaitsimme ruotojen geenitietojen perusteella, että kalat olivat sopeutuneet korkeampaan suolapitoisuuteen kuin mitä Itämeren keskiosissa on. Sen perusteella kalat olivat peräisin Kattegatin tienoilta, josta ne kuljetettiin Itämeren itäosiin”, biologi Lane Atmore Oslon yliopistosta selittää.
”Niin suureen suolapitoisuuteen sopeutuneita kaloja ei ole koskaan havaittu niin itäisillä merialueilla.”
Aiemmin ei ole uskottu, että viikingeillä olisi ollut riittäviä valmiuksia suurten sillimäärien vientiin, koska pelkästään sillien suolaamiseen olisi tarvittu valtavasti suolaa. Suolaamattomana Kattegatin rasvaiset sillit olisivat pilaantuneet nopeasti.
Uuden tutkimuksen mukaan Kattegatista tuotua silliä on löydetty niinkin kaukaa kuin Puolasta Trusosta, joka oli viikinkiajalla merkittävä kauppapaikka. Se osoittaa, että sillikauppaverkosto on ulottunut pitkälle jo oletettua varhemmin.