Viikinkitutkija Rolf Warming Tukholman yliopistosta on julkaissut tutkimusartikkelin Gokstadin viikinkilaivasta 1880-luvulla löydetyistä kilvistä. Tähän asti historioitsijat ja arkeologit ovat olettaneet, että kilvet olivat seremoniallisia ja että ne oli tarkoitettu viikinkihautajaisiin, jollaisiin Gokstadin laivaakin käytettiin noin vuonna 904. Heidän mukaansa kilvet olivat liian ohuita taistelukäyttöön.
Warming kiistää vanhan käsityksen. Hän uskoo, että Gokstadin laivan 64 kilpeä olivat ohuita vain siksi, että niitä alun perin peittänyt naudannahka oli hajonnut vuosisatojen saatossa.
Warming yllättyi saadessaan selville, että kilpiä ei ollut tutkittu tarkkaan sitten niiden löytämisen noin 140 vuotta sitten.
Piirros kuvaa arkeologien näkemystä Gokstadin laivasta. Nyt on selvinnyt, että laivan kylkeen kiinnitetyt kilvet eivät olleetkaan pelkkiä koristeita.
Useita todisteita taistelukäytöstä
Tutkiessaan kilpiä tarkemmin Warming löysi lisää todisteita siitä, että kilpiä oli todennäköisesti käytetty myös taisteluissa. Esimerkiksi kilpien reunassa oli rivissä pieniä jälkiä – luultavasti niiteistä, joilla suojaava nahkakerros oli kiinnitetty ohuiden kilpien päälle.
Warming havaitsi myös, että Gokstadin laivan kilvet oli valmistettu samoilla tekniikoilla kuin kilvet, joita tutkijat tiesivät käytetyn taistelussa. Työ olisi mennyt hukkaan, jos kilvet olisivat olleet pelkkiä koristeita.
Warming uskookin, että kilpiä käytettiin taistelussa ennen kuin ne annettiin hautalahjoiksi viikinkipäällikön hautajaisissa. Hänen teoriansa on, että 64 kilpeä edustivat 64 viikinkiä, jotka muodostivat Gokstadin laivan miehistön.
Yksi Gokstadin laivan kilvistä entisöitiin 1990-luvulla. Konservaattorit lisäsivät kilpeen metallikehikon pitämään ikivanhoja lautoja koossa.