Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

TV-sarja Viikingit – faktaa vai fantasiaa?

Viikingit

Kanadalais-irlantilainen TV-sarja Viikingit kertoo tarusankari Ragnar Lothbrokista ja hänen pojistaan. Sarja lainaa runsaasti eri tarinoista.

v. 750

Taistelivatko naisetkin?

TV-sarja: Ragnar Lothbrokin vaimo ja muutama muu nainen ovat ns. kilpineitoja, jotka osallistuvat taisteluihin miesten rinnalla.

Fakta: Islantilaisissa saagoissa kerrotaan naissotureista, kilpineidoista, joten historiantutkijat eivät kumoa mahdollisuutta, että heitä olisi todella ollut.

Teoria sai vahvistusta vuonna 2017, kun Ruotsista Birkasta löydetyn soturihaudan vainaja paljastui dna-testeissä naiseksi.

Kaikkia tutkijoita sekään ei vakuuttanut, sillä heidän mukaansa luut ovat voineet sekoittua 1800-luvun kaivauksissa.

Saagojen mukaan kilpineidot taistelivat Bråvallan taistelussa noin vuonna 750.

v. 804

Saagan mukaan Ragnarista tuli kuningas vuonna 804.

Ragnar Lothbrokia esittää sarjassa australialainen Travis Fimmel.

© hbonordic.com

v. 820

Norjan Osebergista on kaivettu esiin viikinkilaiva noin vuodelta 820.

Ovatko viikinkien laivat todenmukaisia?

TV-sarja: Ragnar Lothbrokin laivoissa moni seikka on historiallisesti oikein, mutta muutamia virheitäkin löytyy.

Esimerkiksi ohjausairo on väärällä puolella, ja sarjan laivanrakentaja, Floki, näyttää rakentavan laivat yksinään.

Fakta: Pisin toistaiseksi löydetty viikinkilaiva on 36 metrin pituinen Roskilde 6, mutta sarjassa useimmat alukset ovat huomattavasti sitä pienempiä, mikä onkin melko realistista.

Vaarallisilla matkoilla tuntemattomille alueille pienet alukset olivat käteviä – niitä voitiin esimerkiksi helpommin hinata maitse, jos eteen tuli esteitä, kuten vesiputouksia tai matalikko.

Laivanrakennus vaati puolestaan useiden miesten ja naisten työn.

Ohjausairo (nykyveneissä peräsin) ei ollut vasemmalla vaan oikealla puolella.

Viikinkilaivaa ohjattiin ohjausairolla, joka tv-sarjassa on aluksen väärällä puolella.

v. 845

Yrittivätkö viikingit ryöstää Pariisin?

Hyökkäystä Pariisiin vuonna 845 johti tanskalainen ”Reginheri” (Ragnar), mutta Lodgbrogin saagassa ei mainita Pariisia.

Reginherin laivastossa oli 120 laivaa ja yli 5 000 miestä, kun taas TV-sarjassa Ragnarilla oli noin sata laivaa ja runsaat 2 000 viikinkiä.

TV-sarjassa Pariisissa raivosi rutto piirityksen aikana. Historiallisten lähteiden mukaan moni viikinki kuoli ruttoon mutta piiritystä jatkettiin siitä huolimatta.

Viikingit käyttävät tv-sarjassa Pariisissa muurinmurtajia ja piirityslaitteita, mutta historiallisissa lähteissä viikingeillä ei mainita olleen sellaisia.

Saatuaan 7 000 paunaa hopeaa viikingit jättivät historiallisten lähteiden mukaan Pariisin rauhaan. Sarjassa he jäivät.

Ragnar esittää tv-sarjassa kuollutta, ja hänet viedään arkussa Pariisiin haudattavaksi. Oikeasti viikingit käyttivät temppua Lunassa Italiassa.

Viikingit piirittivät Pariisia vuonna 845.

v. 866

Ragnar Lodbrog kuoli Englannissa 865–866.

Kuoliko Ragnar käämeenpuremiin?

TV-sarja: Ragnar Lothbrok koki karmean kuoleman, kun kuningas Aelle heitti hänet käärmeilleen.

Fakta: Saagassa Ragnarin viimeiset sanat ovat: ”Kuinka pikku possut vikisisivätkään, jos ne tietäisivät, kuinka vanha karju kärsii.” Sitten kuningas Ælla heittää hänet käärmekuoppaan.

Ælla oli Northumbrian kuningas, joka kuoli taisteluissa viikinkejä vastaan vuonna 867.

Ælla on historiallinen henkilö, käärmekuoppa taas 1200-luvun keksintöä.

Jos Ragnar todella kuoli Ællan käsissä (ja käärmekuopassa), se on tapahtunut kauan ennen vuotta 867.

© hbonordic.com

v. 867

Saagojen mukaan Ivar Luuton oli mukana Englannissa vuonna 867.

Onko viikinkien kieli aitoa?

TV-sarja: Tutkijat ovat rekonstruoineet viikinkien kieltä riimujen ja saagojen avulla, ja sarjan käsikirjoittajan Michael Hirstin mukaan näyttelijät ovat saaneet oppitunteja asiantuntijoilta.

Fakta: Katsojat eivät voi valitettavasti opetella viikinkien kieltä sarjasta, sillä Viikingeissä sekoitetaan iloisesti nykyislantia, skandinaaviskaa, englantia ja vanhoja viikinkien sanoja.

Yhdessä kohtauksessa Ragnarin poika Ivar Luuton esimerkiksi huutaa: ”Veizt tú ekki wrorr ek em? Ér kan ekki drepa mik... Ek em Ivar the Boneless!”

Hän on sanovinaan: ”Ettekö tiedä, kuka olen? Ette voi tappaa minua. Olen Ivar Luuton. ”

Oikea viikinki olisi pikemminkin huutanut: ”Vituð* ér ekki hverr ek em? Ér kunnuð ekki drepa mik! Ek em Ívarr hinn Beinlausi.”

*ð lausutaan kuten esimerkiksi ”th” englannin kielen sanassa the tai ”d” tanskan sanassa gade.

v. 870

Viikingit perustivat Islantiin siirtokuntia vuonna 870.

Tuotiinko Kiinasta orjia?

TV-sarja: Kaudella 4 Ragnarilla on suhde kiinalaiseen orjattareen Yiduun, joka oli sotasaalista Pariisista.

Fakta: Vaikka viikingit ostivat ja vangitsivat orjia mm. Irlannista, Itä-Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta, ei tiedetä, että heillä olisi ollut kiinalaisia orjia.

Tv-sarjan episodi perustuu persialaisen maantieteilijän Ibn Khordadbehin kertomuksiin.

Hän kirjoitti vuonna 870, että Kiinaan tuli ruotsalaisia viikinkejä.

Vaikka Kiinasta on löydetty viikinkiaikaista pohjoismaista meripihkaa, Ibn Khordadbehin väite on kiistelty.

Monet historioitsijat eivät usko viikinkien käyneen Kiinassa vaan olettavat, että meripihka on kulkeutunut sinne esimerkiksi turkkilaisten mukana.

Vuodelta 870 olevassa kirjoituksessa kerrotaan viikinkien käyneen Kiinassa.

© hbonordic.com

Löysivätkö viikingit Islannin vahingossa?

TV-sarja: Laivanrakentaja Floki ajautuu merellä kurssiltaan Britteinsaarten luona ja päätyy asumattomalle Islannin saarelle.

Fakta: Kohtaus perustuu keskiajan kertomuksiin Islannin asuttamisesta vuosina 870–930. 1100-luvulta peräisin olevan Landnámabókin (”maanasuttamiskirja”) mukaan Islannin löysi viikinki, joka ajautui sinne myrskyssä.

Sarjan hahmon Flokin esikuva on ilmeisesti Flóki Vilgerðarson, joka tiettävästi ensimmäisenä lähti Islantiin tarkoituksella.

Landnámabókin mukaan hänellä oli mukanaan kolme korppia, joiden piti auttaa häntä löytämään maata. Siitä hän sai lisänimen Korppi-Floki.

Kaikki meikkasivat. Sarjassa laivanrakentaja Flokin silmät on rajattu mustalla. Viikinkien kauppakaupungissa Hedebyssä käynyt arabimatkaaja kertoi, että siellä sekä naiset että miehet käyttivät meikkiä.

© hbonordic.com

v. 871

Osallistuivatko piispat taisteluihin?

Kirkonmiehet verisissä miekkamittelöissä kuulostaa vähän liiankin mielikuvitukselliselta, mutta siinä Viikingit osuu oikeaan.

TV-sarja: Brittiläinen soturipiispa Heahmund osallistuu täysillä taisteluun viikinkejä vastaan Viikingit-sarjan 5. kaudella.

Fakta: Heahmund perustuu todelliseen samannimiseen henkilöön, joka kuoli viikinkien vastaisessa taistelussa Martonissa vuonna 871. Ei kuitenkaan tiedetä, taisteliko piispa todella itse ase kädessä.

Pappeja kulki viikinkiaikana kristittyjen armeijoiden mukana, mutta he pysyttelivät yleensä erossa taisteluista – eivät kuitenkaan kaikki.

Arkeologit ovat löytäneet kuvia haarniskoiduista piispoista ja kertomuksia taistelunhaluisista kirkonmiehistä.

Esimerkiksi saksalainen piispa Ramward menetti vuonna 997 korvan taistelussa slaavisoturia vastaan ja tappoi sitten miehen, joka yritti seivästää hänet.

Pappejakin näkyi usein Euroopan taistelukentillä tuhat vuotta sitten.

© Imageselect

v. 911

Viikinki Rollo sai Normandian vuonna 911.

Tuliko Rollosta frankkien henkivartija?

TV-sarja: Ragnar Lothbrokilla on kateellinen isoveli Rollo, jonka frankkien kuningas lahjoo puolustamaan Pariisia muilta viikingeiltä.

Fakta: Rollo on varmuudella historiallinen henkilö, toisin kuin Ragnar.

Hän oli norjalainen tai tanskalainen, ja häntä kutsuttiin ”Käveleväksi Rolfiksi”, sillä hänen kerrottiin olevan niin suuri, ettei mikään hevonen jaksanut kantaa häntä.

Rollo valloitti vuonna 876 Seinen rannalla sijaitsevan Rouenin.

Länsifrankkien kuningas antoi vuonna 911 Rollolle Normandian herttuakunnan ja tyttärensä Giselan vastineeksi siitä, että hän esti viikinkien hyökkäyksen Pariisiin

Rollo ei ollut sukua Pariisia piirittäneelle Ragnarille.

© hbonordic.com

v. 922

Uhrasivatko viikingit toisiaan Odinille?

TV-sarja: Kaudella 1 Ragnar aikoo uhrata kristityn orjansa Athelstanin, mutta tämä ei kelpaa jumalille.

Niinpä Leif-niminen viikinki tarjoutuu uhrattavaksi Athelstanin sijaan.

Fakta: Mitkään löydöt tai kirjalliset lähteet eivät viittaa siihen, että viikingit olisivat uhranneet omiaan.

Eläimiä kuitenkin uhrattiin säännöllisesti jumalille, ja joskus myös orjat saivat heittää henkensä Odinin tai Thorin miellyttämiseksi.

Arkeologit ovat löytäneet hautoja, joihin viikinki on haudattu yhdessä sidottujen ja uhrattujen orjien kanssa.

Arabimatkailija Ibn Fadlan kuvaili noin vuonna 922 Volgalla Venäjällä näkemiänsä viikinkien uhrimenoja:

”Kun heidän päällikkönsä kuolee, perhe kysyy hänen orjattariltaan ja palvelijoiltaan: ’Kuka teistä haluaa kuolla hänen kanssaan?’ Yksi heistä vastaa ’minä’ – useimmiten se on joku orjattarista.”

Viikinki Leif antautui uhriksi Odinille ja Thorille ensimmäisellä kaudella.

© hbonordic.com

Oliko viikingeillä tatuointeja?

TV-sarja: Kaikilla viikingeillä on lukuisia tatuointeja vartalossa, käsivarsissa ja päässä.

Fakta: Arkeologit eivät ole löytäneet viikinkiajalta hyvin säilyneitä ruumiita, ja tatuoinnit mainitaan vain yhdessä kirjallisessa lähteessä. Arabi Ibn Fadlan kuvaili viikinkejä vuonna 922:

”Jokainen heistä on päästä varpaisiin täynnä puiden kuvia ja muita kuvioita.” Arkeologit ovat tulkinneet Ibn Fadlanin nähneen kehomaalauksia ja mahdollisesti tatuointeja.

v. 950

Vuonna 950 Hedebyhyn rakennettiin 1 300 metriä pitkä paaluaita.

Missä Ragnarin pääkaupunki oli?

TV-sarja: Ragnar Lothbrokin kaupunki sijaitsee Norjassa, ja jostakin syystä se on nimeltään Kattegat.

Fakta: Kattegat on oikeasti Tanskan ja Ruotsin välinen merialue.

Satojen asukkaiden kaupungit olivat harvinaisia tuhat vuotta sitten, sillä viikingit olivat maanviljelijöitä ja asuivat hajallaan.

Muutama poikkeus osoittaa, että ”Kattegatin” suuruisiakin keskittymiä kuitenkin oli.

Tutkimusten perusteella Hedebyssä viikinkiajan Tanskassa oli parhaimmillaan 1 000–2 000 asukasta, ja se oli siten Pohjolan suurin kaupunki.

Hedebyssä oli, kuten ”Kattegatissa”, puisia satamalaitureita ja paaluaitoja suojaamassa vihollisten hyökkäyksiltä maalta ja mereltä.

Kattegat on tv-sarjassa pohjoinen suurkaupunki.

© hbonordic.com

v. 986

Erik Punainen matkusti Grönlantiin vuonna 986.

Viikinkiaikana näkijät kulkivat paikasta toiseen, mutta tv-sarjassa näkijä asuu Kattegatissa.

© hbonordic.com

Pitikö näkijän kättä nuolla?

Sarjan oudoimpia kohtauksia ovat päähenkilöiden käynnit näkijän luona, jossa tämä vaatii heitä nuolemaan kättään.

TV-sarja: Monet sarjan fanit ovat ihmetelleet, miksi viikingit nuolevat siinä näkijän kättä tämän ennustettua heille.

Fakta: Ragnarin ensimmäistä vaimoa Lagerthaa näyttelevä Katheryn Winnick on paljastanut, että rituaali oli näyttelijöiden omaa keksintöä:

”Käden nuoleminen ei ollut alun perin käsikirjoituksessa, mutta se otettiin mukaan, kun halusimme jotain erikoista.”

Sarjassa niin sanottu näkijä on mies, mutta viikinkiajalla selvänäkijät olivat naisia. Heitä kutsuttiin valoiksi, ja he nauttivat suurta kunnioitusta.

Erik Punaisen saagassa kerrotaan näkijän vierailusta talossa:

”Kun hän tuli sisään, kaikki katsoivat velvollisuudekseen tervehtiä häntä soveliaalla tavalla.”

v. 1000

Saivatko naiset erota miehestään?

Viikingit-sarjassa on liuta vahvoja naisia, jotka hallitsevat, taistelevat ja jättävät miehensä, jos niin haluavat.

TV-sarja: Ragnar Lothbrokin vaimo Lagertha jättää hänet hänen saatettuaan toisen naisen raskaaksi.

Fakta: Arabi Al-Tartushi kävi noin vuonna 1000 viikinkien kauppakaupungissa Hedebyssä ja kirjoitti, että kaupungin naiset saivat halutessaan erota miehestään.

Tietoa tukevat islantilaiset saagat ja lakikokoelma Grágás (”harmaahanhi”) vuodelta 1117.

Grágás kertoo, että viikinkinaisella oli oikeus vaatia eroa, jos mies oli väkivaltainen tai ei ollut jakanut vuodetta vaimonsa kanssaan kolmeen vuoteen.

© hbonordic.com

Viikinkiajan vahvat naiset

  • Viikinkipäällikön poissa ollessa hänen vaimonsa hallitsi hänen puolestaan.

  • Naiset saivat valita itse aviomiehensä.

  • Rikkaiden naisten hautalahjat olivat ylenpalttisia. Esimerkiksi niin kutsutun Osebergin naisen hautaan Norjassa oli pantu vene, vaunut ja silkkiä.

v. 1016

Viikingit esittelivät jalustimet englantilaisille vuonna 1016.

Oliko Ivarilla sotavaunut?

TV-sarja: Ragnarin poika Ivar Luuton ajelee taistelukentällä sotavaunuilla.

Fakta: Ragnar Lodbrogin tarinassa Ivar Luutonta kannettiin kilven päällä taisteluissa Englannissa.

Viikingit osasivat ratsastaa mutta eivät käyttäneet hevosia tai vaunuja taisteluissa.

Yhden teorian mukaan englantilaiset oppivat jalustimien käytön viikinkikuningas Knuut Suuren sotureilta, jotka hyökkäsivät vuonna 1016 Englantiin.

Viikingit ratsastivat taisteluihin pienillä hevosilla mutta taistelivat jalan.

Ivar Luuton ei pystynyt Ragnarin tarun mukaan kävelemään mutta oli viekas johtaja.

© hbonordic.com

v. 1025

Vapautettu orja pystytti riimukiven noin vuonna 1025.

Voiko orja vapautua?

TV-sarja: Munkki Athelstan joutuu vangiksi ja orjaksi Kattegatiin, mutta hänestä tulee Ragnarin hyvä ystävä.

Fakta: Saagat ja kronikat eivät mainitse Ragnarin kristittyä toveria, mutta viikinkiaikaan orjat saattoivat kyllä saada vapauden.

Käsitystä tukee muun muassa Tanskassa hieman Aarhuusista etelään sijaitsevasta Hørningistä löydetty riimukivi, jossa vapautettu orja ylistää entistä isäntäänsä:

”Seppä Tóki pystytti tämän kiven muistoksi Troels Gudmundin pojalle, joka antoi hänelle kultaa ja vapauden.”

Riimukivestä näkee myös, että Tóki tai hänen entinen omistajansa oli kristitty.

© Rógvin N. Johansen, Foto/Medie Moesgaard Museum

v. 1030

Skaldi kirjoitti verikotkasta vuonna 1030.

Oliko verikotka totta vai tarua?

TV-sarja: Viikingit rankaisevat pahimpia vihollisiaan tuskallisella kuolemalla, jota kutsutaan nimellä ”verikotka”.

Siinä uhrin kylkiluut katkaistaan selkäpuolelta ja keuhkot vedetään ulos niin, että ne muistuttavat siipiä.

Fakta: Yli 150 vuotta sen jälkeen, kun Ivar Luuton tarun mukaan kosti isänsä kuoleman Englannin kuninkaalle Ællalle, skaldi Sigvatr Þórðarson kirjoitti – tulkinnasta riippuen – että Ivar ”leikkasi kotkan” Ællan selkään tai että Ællan selkä ”aukaistiin kotkaksi”.

Taistelukentän yllä liitelevä kotka oli viikinkiajalla yleinen metafora, ja runo on ehkä kertonut vain kuninkaan tappamisesta.

© Shutterstock

v. 1041

Viikinki Ingvar kuoli islamilaisessa maassa vuonna 1041.

Kävivätkö viikingit Saharassa?

TV-sarja: Ragnarin vanhin poika Björn Rautakylki matkustaa aina Pohjois-Afrikkaan asti.

Fakta: Björn Rautakylki -niminen viikinki mainitaan frankkilähteissä, mutta ei tiedetä, oliko hän sukua Pariisia vuonna 845 piirittäneelle Ragnarille.

Viikingit kävivät kyllä matkoillaan Välimerellä asti, joten ei ole mahdotonta, että he ryöstelivät myös Pohjois-Afrikan rannikoita.

Saharaa he eivät todennäköisesti ylittäneet. Riimukiven mukaan Ingvar-niminen viikinki kävi kuitenkin Serklandissa, joka oli viikinkien nimitys Abbasidien kalifaatille.

Sen pohjoisraja kulki Mustallamerellä ja Kaspianmerellä, jonne viikingit seilasivat jokia pitkin Venäjältä.

Björn Rautakyljen matka Saharan autiomaan halki on silkkaa satua.

© hbonordic.com

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota