Tutkijat selvittävät viikinkiaseiden saloja

Takoivatko viikingit aseensa itse? Vai ostivatko he ne muualta? Brittitutkijat uskovat keksineensä, miten sen voi selvittää.

Takoivatko viikingit aseensa itse? Vai ostivatko he ne muualta? Brittitutkijat uskovat keksineensä, miten sen voi selvittää.

University of Nottingham

Nottinghamin yliopiston tutkijoilla on 90 miekkaa, kirvestä ja keihäänkärkeä, ja he aikovat selvittää niistä niin sanotut isotooppisormenjäljet, jotka voivat paljastaa aseiden alkuperän.

Tutkijat toivovat voivansa pian kertoa, takoivatko viikingit miekkansa itse vai tulivatko heidän arvostetut aseensa kauempaa etelästä, missä taitavat asesepät olivat ne valmistaneet.

Tutkijat yrittävät nyt ensimmäistä kertaa selvittää rautaesineiden valmistuspaikkaa isotooppianalyysin avulla. Menetelmällä on aiemmin selvitetty muun muassa vanhojen hopeaesineiden valmistuspaikkoja ja niissä käytetyn hopean alkuperää.

Tutkijat ovat tähän asti olettaneet, että rauta-aseille ei voi tehdä isotooppianalyysia niissä olevan runsaan ruosteen vuoksi, mutta Nottinghamin yliopistossa tehdyt alustavat testit viittaavat siihen, että se voikin onnistua.

Tutkimuksen tuloksia odotellaan innokkaasti tutkijapiireissä.

”Jos onnistumme, menetelmää voidaan vastaisuudessa käyttää lukuisiin historiallisiin esineisiin, ja voimme saada enemmän tietoa historiallisista olosuhteista ja henkilöistä”, Nottinghamin tutkimusryhmän johtaja Stephen Harding kertoo.

Miekat ovat kuuluisista taisteluista

Aseet ovat peräisin muun muassa Fulfordin taistelusta Yorkin eteläpuolelta. 10 000 viikinkiä taisteli siellä vuonna 1066 Harald Ankaran johdolla noin 5 000:ta brittiä vastaan. Viiden päivän kuluttua viimeinen Englantiin hyökännyt viikinkiarmeija tuhottiin Stamfordin sillan taistelussa.