Viikinkiaikana etunimien valikoima oli suppea, ja siksi lukuisilla viikingeillä olikin sama nimi, mikä on varmasti aiheuttanut sekaannuksia.
Ehkä juuri siksi viikingeillä lisänimet olivat yleisiä. Toisilla oli heille osuneen lisänimen suhteen enemmän onnea kuin toisilla.
Seuraavassa esittelemme parhaat huonoimmista viikinkinimistä.
Kolbeinn Voipenis (Kolbeinn Smjǫrreðr)
Kolbeinnin erikoisen lisänimen taustoista ei ole varmaa tietoa.
Nimellä on todennäköisesti ollut viikinkiaikana hieman eri sävy kuin miltä se meidän korvissamme kuulostaa.
Noihin aikoihin voi nimittäin yhdistettiin vaurauteen, sillä voin tuottaminen edellytti sekä karjaa että maata.
Viikinkien lisänimiä tutkineiden historioitsijoiden mukaan Kolbeinnin kutsuminen nimellä Voipenis lieneekin ollut pikemminkin kohteliaisuus kuin pilkkaa.
Ketil Lättänenä (Ketill ”Flatnefr” Bjarnason)
Norjalainen viikinkikuningas Harald Kaunotukka antoi Ketil ”Lättänenä” Bjarnasonille (810–880) hallittavaksi tuolloin norjalaisille kuuluneen Hebridien saariryhmän Skotlannin länsirannikolla.
Vaikka Ketil oli siis melko korkeassa asemassa, hänellä oli lisänimi, joka tuli hänen selvästi havaittavasta fyysisestä piirteestään.
Ketil Lättänenä menetti valtansa ja asemansa, kun hän suututti Haraldin jättämällä tämän vaatimat verot maksamatta. Rangaistukseksi Harald julisti Ketilin lainsuojattomaksi.
Todisteita ei ole, mutta kaunistelematon lisänimi onkin saattanut olla jonkinlainen lisärangaistus verojen pimittämisestä.
Halfdan Antelias ja Ruokaa pihistelevä (Hálfdan hinn mildi ok hinn matarilli)
Halfdan (735–802) oli Norjassa sijaitsevien Romeriken ja Vestfoldin kuningas.
Lisänimensä Halfdan ansaitsi tavastaan johtaa ja ruokkia armeijaansa.
Hänen kerrotaan nimittäin palkinneen soturinsa anteliaasti kullalla mutta pihistelleen kuitenkin heidän ruokansa kanssa.
Gerhard Munthen kuvitusta vuodelta 1899 Ynglingen saagaan, jossa mainitaan myös myös Halfdan Antelias ja Ruokaa pihistelevä -niminen henkilö.
Kävelijä-Hrólfr (Göngu-Hrólfr)
Kävelijä-Hrólfrin (860–932) nähtiin usein kävelevän muiden, hevosella ratsastavien viikinkien rinnalla.
Kyse ei ollut siitä, etteikö hän olisi osannut tai saanut ratsastaa.
Lisänimi Kävelijä tulee siitä, että Hrólfr oli niin suurikokoinen ja painava, ettei yksikään hevonen jaksanut kantaa häntä pitkiä matkoja.
Sigurd Käärmesilmä
Sigurdin lisänimeä Käärmesilmä on tulkittu monella tavalla.
Sigurdin isä oli Ragnar Lodbrog ja äiti Kraka, ja tarinan mukaan hän saa kiittää erikoisesta lisänimestään äitiään.
Odottaessaan Sigurdia Kraka esitti toiveen, että lapsi nimetään hänen isänsä mukaan, jos lapsella olisi syntyessään käärmettä muistuttava kuvio toisen silmänsä alla.
Sigurd Käärmesilmän vanhemmat Ragnar Lodbrog ja Kraka. Norjalais-tanskalaisen kuvittajan Louis Maria Niels Peder Halling Moen etsaus.
Krakasta ja Ragnar Lodbrogista kertovissa tarinoissa häilytään ilmeisesti todellisuuden ja myyttien rajamailla, eikä siksi olekaan varmaa, oliko Sigurdilla syntyessään todella käärmeen merkki silmänsä alla tai silmässään.
Krakan isä oli sankari Sigurd Fafnersbane eli ”Lohikäärmeentappaja”, joten Sigurd Käärmesilmä on perinyt kuitenkin ainakin jotakin isoisänsä nimestä.
Øystein ”pikkutyttö” Øysteinsson
Øystein ”pikkutyttö” Øysteinsson eli Eystein Meyla (1157–1177) eli aikana, jolloin Norjassa vallitsi sisällissotaa muistuttava tilanne. Sodan toinen osapuoli julisti Eysteinin Norjan kuninkaaksi vuonna 1176.
Eystein sai lisänimensä Meyla lapsekkaan ulkonäkönsä vuoksi.
Lisänimi tulee muinaisnorjan sanasta Møyla, joka voidaan kääntää ”pieneksi/sieväksi tytöksi".
Ottar Vendelvaris (Ottar Vendelkråka)
Ottar Vendelvaris oli 500-luvulla elänyt ruotsalainen tarukuningas. Hänen lisänimensä on osoitus siitä, että voittajat kirjoittavat historiaa, sillä hän sai lisänimensä vasta kuoltuaan tanskalaisten vastaisessa sodassa.
Kun Ottar nousi valtaan, hän kieltäytyi maksamasta tanskalaisille veroja. Tanskalaiset katsoivat hänen siten rikkoneen sopimuksen, jonka he olivat solmineet Ottarin isän Egilin kanssa.
Kansanuskomuksen mukaan Ottar Vendelvaris on haudattu tähän Ottarshögeniksi (Ottarin hautakumpu) kutsuttuun kumpuun Upplandissa Ruotsissa.
Ottar oli jääräpäinen ja lähti verojen pulittamisen sijaan Tanskaan ryöstöretkelle, mutta tanskalaiset kukistivat hänen joukkonsa ja surmasivat hänet.
Voittajat jättivät Ottarin ruumiin kukkulalle varisten raadeltavaksi ja syötäväksi.
Koska taistelu käytiin Vendsyssel-nimisessä paikassa ja varikset raatelivat Ottarin, hänestä alettiin kuolemansa jälkeen käyttää nimeä Ottar Vendelvaris.