Bergenin yliopiston museon tutkijat ovat tehneet merkittävän löydön Osesta Etelä-Norjasta.
Uuden asuintalon rakentamisen yhteydessä löydettiin jäännökset temppelistä, joka on peräisin joko nuoremmalta rautakaudelta tai varhaiselta viikinkiajalta.
Temppeli oli rakennettu puusta, mutta siitä ovat jäljellä enää tolpanreiät. Niiden perusteella arkeologit päättelivät, että temppeli on ollut noin 14 metriä pitkä ja 7 metriä leveä.
Rakennelman keskellä oli neljä tolpanreikää, ja paikalla on ehkä ollut torni. Rakennuksen muoto muistuttaa nuoremman rautakauden temppeleitä, joita on löydetty Uppåkrasta Ruotsista ja Sjellandista Tanskasta.
Suuria temppeleitä alettiin rakentaa Pohjolassa 500-luvulla. Aiemmin jumaliin liittyvät rituaalit ja uhraukset oli suoritettu ulkona, mutta tuolloin ne siirtyivät sisälle temppeleihin.
Yhteisön kerma pystytti rakennuksia jumalille
Todennäköisesti temppelin on pystyttänyt varakas perhe, kertoo tanskalainen arkeologi Søren Diinhoff, joka työskentelee Bergenin yliopiston museossa.
”Sitä mukaa kuin yhteisö rautakaudella alkoi jakautua enemmän luokkiin, johtavat suvut ja perheet ottivat hoitoonsa uskonnolliset käytännöt”, Diinhoff kertoi verkkojulkaisu Live Sciencelle.
Kaivausten yhteydessä on löydetty myös nuotiopaikkoja rakennuksen ympäriltä.
Nuotiot ja paikalta löydetyt eläinten luut viittaavat tutkijoiden mukaan siihen, että nuotioilla on valmistettu rituaalisia aterioita jumalille, joita luultavasti ovat edustaneet temppelin sisällä olleet puupatsaat.
