Mutta sitten hän erotti maassa jotain metallista:
”Katsoin sitä ja ajattelin, että se näytti aivan miekan terältä, ja kun tyhjensin kaivinkoneen kauhan, siitä putosi miekan kahva”, hän kertoo sciencenorway.no -sivustolla.
Setesdal sijaitsee aivan Norjan eteläkärjessä noin sata kilometriä Kristiansandista pohjoiseen. Paikalle kutsuttiin maakunnan arkeologit, ja pian selvisi, että Heiland ei ollut löytänyt pihaltaan vain miekkaa vaan kokonaisen viikinkihaudan.
Haudassa oli miekan lisäksi paljon muutakin
Arkeologeilla oli helppo työ määrittää miekan ikä sen mallin perusteella. Miekan terä on noin 70 senttimetriä pitkä, mutta ajoittamista helpotti erityisesti kahva, joka on tyyliltään tismalleen 800-luvun lopussa ja 900-luvun alussa vallinneen muodin mukainen.
”Tämä on harvinainen ja hyvin kiinnostava löytö”, miekan ensimmäisten joukossa nähnyt arkeologi Joakim Wintervoll sanoo.
Miekkalöydön jälkeen arkeologit tekivät perheen takapihalla lisää kaivauksia ja pian kävi selväksi, että paikalla oli kokonainen viikinkihauta.
Setesdalin haudasta löydettiin vielä muun muassa keihäs, kullattuja lasihelmiä, vyönsolki ja pronssinen rintaneula. Viittaa paikallaan pitänyt rintaneula oli eläimen muotoinen – mikä oli hyvin tavallista viikingeille.
”Aseita sisältäviä viikinkihautoja löytyy suhteellisen harvoin. Tämä hauta sisälsi tavallista enemmän esineitä, ja ne olivat lisäksi hyvin säilyneitä”, esineitä tutkinut Oslon kulttuurihistoriallisen museon arkeologi Jo-Simon Frøshaug Stokke toteaa.
Arkeologien mukaan haudan korut kuuluivat miehelle.
”Aseista tulee aina mieleen mies ja koruista nainen, mutta se on vain nykyaikainen näkökulma”, Stokke sanoo. “Viikingit käyttivät runsaasti koruja, joten ei ole mitenkään harvinaista, että miehen haudassa on koruja.”
Hauta osoitti oikeuden maahan
Hauta ei ollut mitenkään erityisen suuri, mutta kivi oli kuitenkin reilun kokoinen. Sen tarkoitus oli osoittaa, että suvun historia paikalla ulottui pitkälle taaksepäin, jolloin suvun jäsenillä oli luonnollinen oikeus maahan.
Arkeologien mukaan 100–150 metrin päässä haudasta oli viikinkiaikaan pieniä maatiloja, joten voi olla, että hauta on tehty jonkin maatilallisen muistoksi.
Setesdalin haudalla ei ole merkkejä viikinkihaudoilla yleisestä hautakummusta, mutta pitkänomainen kivi on voinut olla alun perin pystyasennossa, jolloin se olisi näkynyt pitkänkin matkan päähän.
Arkeologit eivät ole vielä löytäneet haudasta luurankoa, jonka perusteella haudatun ikä voitaisiin määrittää. Kaivaukset paikalla jatkuvat sen vuoksi ensi viikolla.
Esinelöydöt viittaavat kuitenkin siihen, että vainaja on saatettu polttohaudata, joten arkeologit epäilevät, ettei luita välttämättä löydy.
”Suurin osa orgaanisesta materiaalista lienee tuhoutunut, mutta toivomme löytävämme edes pienen palan luuta”, arkeologi Jo-Simon Frøshaug Stokke sanoo.