Norjalaiset arkeologit tekevät kaivauksia niin sanotulla Gjellestadin laivalla lähellä Norjan ja Ruotsin rajalla sijaitsevaa Svinesundia.
Ensimmäiset maa-aineksen analyysit ovat antaneet uutta tietoa laivahautauksesta.
”Hautauksessa ei vain hinattu laivaa paikalle ja peitetty sitä maalla. Sille on ensin kaivettu paikka poistamalla huolellisesti ylin maakerros, ja hautaus on suunniteltu ja toteutettu huolella”, kertoo arkeologi Lars Gustavsen Norjan kulttuuriperinnön tutkimuslaitoksesta (Norsk Institut for Kulturmindeforskning, NIKU).
Gjellestadin laivan hautakumpu sijaitsee 20 kilometriä kaakkoon Sarpsborgin kaupungista.
Rakennusmateriaalia tuotiin muualta
Analyysit osoittavat, että Gjellestadin laiva on peitetty turvemättäillä, jotka on tuotu jostain muualta. Pelkkä hautakummun rakentaminen on vaatinut viikkojen työn sekä huolellista suunnittelua, tutkijat arvioivat.
Gjellestadin laiva on rakennettu vuoden 732 jälkeen aluksen rakennuspuun kaatoajankohdan perusteella.
Norjalaisarkeologien mukaan Gjellestadin laivahautaus osuu samoihin aikoihin kahden muun tunnetun norjalaisen laivahautauksen kanssa, Osebergin (vuosi 820) ja Gokstadin (800-luvun loppu).
Gjellestadin laivan kaivauksilla on oma sivusto: Gjellestadstory.no. Siellä on viiden minuutin pituinen video alueen historiasta. Tässä minuutin pätkä hautakummusta ja viikinkiajan laivasta.
Laiva oli Osebergin laivaa pienempi
Suuri osa Gjellestadin laivan puumateriaalista on lahonnut ja hävinnyt, mutta aluksen raskaan kölin etuosa on niin hyvin säilynyt, että sen puun vuosirenkaiden perusteella on voitu tehdä ensimmäiset arviot siitä, milloin joku mahtava viikinki on saanut viimeisen leposijansa laivassa.
Laivan arvellaan olevan kooltaan ”hieman lyhyempi ja kapeampi kuin Osebergin ja Gokstadin laivat” (21,5 ja 23,8 metriä).
Laivan rungon lankut ovat hävinneet aikaa sitten, mutta ruostuneet rautanaulat ovat edelleen jäljellä, ja niiden sijainnista voidaan päätellä, miltä Gjellestadin laiva näytti.