Birgit Maixner, NTNU Science Museum

Norjalainen viikinkiaarre sisälsi maksuvälineitä

Niin sanotun Stjørdalin löydön tutkimukset viittaavat siihen, että norjalainen viikinki kätki matkavaluuttansa lattialautojen noin 1 100 vuotta sitten.

Norjalaisarkeologit ovat julkaisseet raporttinsa viikinkiaikaisesta aarteesta, joka löytyi Stjørdalista Trondheimin läheltä vuonna 2021.

Aarteessa on 46 erikokoista kappaletta viikinkien himoamaa hopeaa.

Suurin osa on hopeisten kaula- ja rannerenkaiden sekä hopeakolikoiden kappaleita. Niiden omistaja on mahdollisesti ollut vauras kauppias tai joku viikinkien mahtimies, joka on haudannut aarteensa lattialankkujen alle levottomana aikana.

Hopeiset rannerenkaat olivat viikingeillä käypää valuuttaa. Renkaat murrettiin pienemmiksi paloiksi ja hopea punnittiin vaa’alla. Löydössä on juuri paljon tällaisia rikottuja koruja, ja ainoastaan kaksi 46 esineestä on ehjiä.

Hopeanpalat olivat viikinkien rahaa

Hopeaesineet on murrettu pienemmiksi paloiksi, ehkä ennen suunniteltua laajempaa kauppamatkaa.

”Voi hyvin kuvitella, että omistaja on valmistautunut tulevaan kaupantekoon paloittelemalla hopean sopivan painoisiksi kappaleiksi”, kertoo arkeologi Birgit Maixner Norjan teknis-luonnontieteellisestä yliopistosta.

© Birgit Maixner, NTNU Science Museum.

Esineissä oleva leveä, melkein kokonainen rannerengas viittaa siihen, että omistaja on oleskellut vierailla mailla.

”Rannerengas on tyypiltään tanskalainen, eli omistaja on ehkä ollut Tanskassa ennen tuloaan Stjørdalin alueelle”, Maixner selittää.