Niin kutsutusta Gerdrupin haudasta peräisin olevat kaksi luurankoa ovat olleet näytteillä Roskilden museossa vuodesta 1981 lähtien.
Museon esittelyteksteissä sanotaan, että nainen oli todennäköisesti yhteiskunnallisesti ”mahtavassa asemassa”.
Naisen luurangon vieressä makaavan miehen arvellaan olleen ”orja, joka joutui vastentahtoisesti valtiattarensa viereen hautaan”.
Nyt Kööpenhaminan yliopistossa tehdyt DNA-analyysit paljastavat, että asiantuntijoiden oletukset ovat olleet vääriä. 60-vuotias nainen oli todellisuudessa viereensä haudatun 30-vuotiaan miehen äiti. Lisäksi nyt uskotaan, että haudassa makaava nainen oli viikinkiajalla elänyt noita.
Erikoinen hauta
Hauta ei ole viikinkiajan Tanskan valtasuhteiden mukainen vaan aivan erilainen. Arkeologi Ole Kastholm Roskilden museosta selittää:
”Hauta on ollut alusta lähtien erikoinen, mutta ainakaan tällaisia löydöksiä emme osanneet odottaa. Uudet löydökset osoittavat hyvin sen, että arkeologit eivät voi koskaan kuvitella tuntevansa esineen tai löydön historiaa perinpohjin.”
Islantilaisissa saagoissa on usein noitia ja maagisia kykyjä.
Saagassa taiat pelastivat pojan
Naisen luurangon päällä olevat kivet ja pojan yhteen sidotut jalat tuovat mieleen kertomuksen islantilaisista saagoista.
Herää myös kysymys, maksoiko viikinkien noitapelko kahden tanskalaisen hengen tuhat vuotta sitten.
Eyrien asukkaiden saagassa kerrotaan Katla-noidasta, joka muutti poikansa Oddin karhuksi, kun aseistetut miehet tulivat tappamaan Oddin.
Noita kivitettiin hengiltä
Raivostuneet viikingit eivät löytäneet poikaa, joten he joutuivat lähtemään tyhjin käsin.
Miehet kuitenkin palasivat oman noitansa kanssa, jonka onnistui murtaa Katlan taika. Oddin kädet ja jalat sidottiin ja hänet hirtettiin, kun taas Katla kivitettiin hengiltä.
