ROMU

Mahtava viikinki oli ehkä noita

Arkeologit ovat 40 vuoden ajan uskoneet, että yhteishaudasta Sjællandista löydetyt naisen ja miehen luut kuuluivat mahtavalle viikinkinaiselle ja hänen orjalleen, mutta uusi DNA-tutkimus kumoaa vanhan teorian.

Niin kutsutusta Gerdrupin haudasta peräisin olevat kaksi luurankoa ovat olleet näytteillä Roskilden museossa vuodesta 1981 lähtien.

Museon esittelyteksteissä sanotaan, että nainen oli todennäköisesti yhteiskunnallisesti ”mahtavassa asemassa”.

Naisen luurangon vieressä makaavan miehen arvellaan olleen ”orja, joka joutui vastentahtoisesti valtiattarensa viereen hautaan”.

Nyt Kööpenhaminan yliopistossa tehdyt DNA-analyysit paljastavat, että asiantuntijoiden oletukset ovat olleet vääriä. 60-vuotias nainen oli todellisuudessa viereensä haudatun 30-vuotiaan miehen äiti. Lisäksi nyt uskotaan, että haudassa makaava nainen oli viikinkiajalla elänyt noita.

Arvoituksellinen hauta herättää lukuisia kysymyksiä

Arkeologit löysivät kaksi ruumista hieman Roskildesta pohjoiseen sijaitsevasta Gerdrupin kylästä. Naisen luurangon yläpuolella oli keihään kärki. Tutkijat uskoivat alun perin, että se oli jalosukuiselle naiselle jätetty hautalahja, mutta nyt arvellaan, että se on yhtä hyvin voinut olla murha-ase.

ROMU, Shutterstock

Sidotut jalat

Miehen jalat oli sidottu tiukasti yhteen.

ROMU, Shutterstock

Merkkejä teloituksesta

Mies oli luultavasti hirtetty, sillä hänen kaulansa ja päänsä olivat oudossa asennossa.
https://roskildemuseum.dk/

ROMU, Shutterstock

Kivet pitivät naisen paikallaan

Kenties naisen tappajat pelkäsivät, että noidan haamu nousisi haudasta kummittelemaan heille, sillä naisen ruumiin päälle oli aseteltu raskaita kiviä.

ROMU, Shutterstock

Erikoinen hauta

Hauta ei ole viikinkiajan Tanskan valtasuhteiden mukainen vaan aivan erilainen. Arkeologi Ole Kastholm Roskilden museosta selittää:

”Hauta on ollut alusta lähtien erikoinen, mutta ainakaan tällaisia löydöksiä emme osanneet odottaa. Uudet löydökset osoittavat hyvin sen, että arkeologit eivät voi koskaan kuvitella tuntevansa esineen tai löydön historiaa perinpohjin.”

Islantilaisissa saagoissa on usein noitia ja maagisia kykyjä.

© Getty Images

Saagassa taiat pelastivat pojan

Naisen luurangon päällä olevat kivet ja pojan yhteen sidotut jalat tuovat mieleen kertomuksen islantilaisista saagoista.

Herää myös kysymys, maksoiko viikinkien noitapelko kahden tanskalaisen hengen tuhat vuotta sitten.

Eyrien asukkaiden saagassa kerrotaan Katla-noidasta, joka muutti poikansa Oddin karhuksi, kun aseistetut miehet tulivat tappamaan Oddin.

Noita kivitettiin hengiltä

Raivostuneet viikingit eivät löytäneet poikaa, joten he joutuivat lähtemään tyhjin käsin.

Miehet kuitenkin palasivat oman noitansa kanssa, jonka onnistui murtaa Katlan taika. Oddin kädet ja jalat sidottiin ja hänet hirtettiin, kun taas Katla kivitettiin hengiltä.