Kaksi harrastaja-arkeologia löysi vuonna 2021 Vindelevistä Etelä-Tanskasta suuren kulta-aarteen, joka herätti kansainvälistäkin huomiota. Nyt löytö on noussut jälleen otsikoihin.
Tanskalaistutkijat löysivät kultaisesta amuletista maailman vanhimman kaiverruksen, jossa mainitaan Odin-jumalan nimi. Kyseessä oli pieni, kultainen levy, jota voi käyttää kaulassa medaljonkina tai amulettina.
Pohjoismaiseen tarustoon kuuluvan mahtavan jumalan nimi esiintyy lauseessa ”hän on Odinin mies” ja viittaa kaiketi amuletissa olevaan kuvaan tuntemattomasta kuninkaasta tai mahtimiehestä, jonka nimi saattoi olla ”Jaga” tai ”Jagaz”.
Kaiverruksen tulkitsivat tutkijat Krister Vasshus ja Lisbeth Imer Tanskan kansallismuseosta.
Tämä merkitsee sitä, että pohjoismaisia jumalia palvottiin jo 400-luvun alussa – 150 vuotta aikaisemmin kuin tähän asti on uskottu.
Löytö muuttaakin käsitystä pohjoismaisten jumalten palvonnasta ja saattaa samalla olla avain monien muidenkin riimukirjoituksella tehtyjen kaiverrusten tulkintaan.
Tärkeä löytö
Varhaisin viittaus Odiniin on peräisin roomalaishistorioitsija Tacitukselta, joka kirjoitti vuonna 98 jaa. Germania-teoksessaan, että germaanisten kansojen jumalten kuningasta voi verrata roomalaisten jumalaan Merkuriukseen. Historioitsijoiden mukaan Tacitus viittaa tässä Odiniin.
Tanskalaisten löytö on kuitenkin ”ensimmäinen kerta maailmanhistoriassa, kun Odin mainitaan nimeltä”, sanoo Tanskan kansallismuseon riimukirjoituksen asiantuntija, tutkija Lisbeth Imer, joka tulkitsi tekstin yhdessä kielentutkija Krister Vasshusin kanssa.
”Nyt meillä on asiasta mustaa valkoisella. Tämä on hieno löytö, josta olen äärettömän iloinen. Tällaisten kaiverrusten löytäminen on harvinaista herkkua, sillä niitä löytyy noin 50 vuoden välein, ja tällä kertaa löytö muutti vieläpä käsitystämme historiasta”, Vasshus sanoo.
Tähän asti vanhin kaiverrus, jossa on Odinin nimi, oli Nordendorfin kylästä Etelä-Saksasta löytyneessä, 500-luvulta peräisin olevassa soljessa. Tanskan tähän asti vanhin maininta Odinista löytyy ihmisen pääkallosta tehdystä amuletista, joka on peräisin 700-luvun alusta.
Löytö voi johtaa uusiin läpimurtoihin
On pieni ihme, että tutkijat pystyivät ylipäänsä tulkitsemaan amuletin riimukirjoituksen. Teksti on hyvin pientä ja paikoin näkymättömiin kulunutta. Lisäksi tekstin sanat on kirjoitettu yhteen ilman välejä sanojen jälkeen, ja sanoista osa on sellaisia, joihin tutkijat eivät ole aiemmin törmänneet.
”Tämä riimukirjoitus on ollut vaikein tulkittava omalla 20-vuotisella urallani Kansallismuseon riimujen tutkijana, mutta löytö on tietysti todella upea”, Lisbeth Imer toteaa.
Pohjois-Euroopasta on löydetty yli 200 kaiverrettua amulettia, ja uusi löytö on jo johtanut siihen, että monien aiemmin löydettyjen amulettien teksti on nyt saatu tulkittua.
Kulta-aarteeseen kuului esimerkiksi toinenkin amuletti, jossa on sama kaiverrus kuin nyt tulkitussa amuletissa. Sen kaiverrus oli kuitenkin huonommin tehty, ja tekstissä oli virheitä; esimerkiksi Odinin nimi oli kirjoitettu väärin.
Kävi ilmi, että Kansallismuseolla oli kokoelmissaan tämän huonosti toteutetun amuletin kaksoiskappale, joka oli löydetty Odensesta vuonna 1852. Tutkijat havaitsivat, että sen kuva oli tehty samalla leimalla tai mallilla ja pystyivät nyt 170 vuotta myöhemmin lukemaan koko kaiverruksen.
Löydöt osoittavat, että kyse on ollut tärkeästä ja pyhästä tekstistä, joka on pyritty jäljentämään mahdollisimman tarkasti. Tanskalaiskuninkaat ovat kenties käyttäneet tekstiä saadakseen Odinin taikavoimat.
Vindelevin kulta-aarre on nähtävillä Tanskan kansallismuseossa Kööpenhaminassa.