Syrjäinen Azorien saariryhmä asutettiin ensimmäistä kertaa 1400-luvulla, kun portugalilaiset merenkävijät saapuivat sinne. Näin ainakin lukee historiankirjoissa.
Picosaarella sijaitsevan Peixinhojärven orgaanisten sedimenttien tutkimukset sekä naapurisaarelta Corvosta otetut näytteet paljastavat kuitenkin nyt, että saarelle ilmaantui vuosien 700–850 välillä runsaasti nautojen ja lampaiden jätöksiä.
Lisäksi puiden määrä väheni ja puuhiilen määrä näytteissä kasvoi. Kaikki nämä ovat merkkejä siitä, että ihmiset asettuivat saarelle jo tuolloin ja alkoivat kaataa puita ja raivata alueita eläinten laitumiksi.
Keitä asukkaat olivat?
Peixinhojärvi hedelmällisellä Picosaarella oli täynnä viikinkiajalta peräisin olevaa lehmien ja lampaiden lantaa.
Hiiret johtivat jäljille
Tutkijat ovat pitkään epäilleet, että viikingit olisivat saattaneet poiketa Azoreilla.
Vuonna 2015 julkaistu tutkimus, jossa oli kartoitettu saariryhmän saarten hiirilajeja, paljasti, että ne eivät kuuluneet Iberian niemimaalla esiintyviin lajeihin, vaikka saarten nykyväestö on portugalilaista alkuperää. Sen sijaan hiiret olivat läheistä sukua Pohjois-Euroopassa esiintyville hiirille.
Tämä tieto yhdistettynä saarten luultua varhaisempaan asuttamiseen on saanut tutkijat pohtimaan, olisivatko ensimmäisiä Azoreille asettuneita ihmisiä olleet viikingit.
”Paras arvauksemme on, että he olivat pohjanmiehiä”, toteaa Azorien yliopiston ekologi Pedro Raposeiro.