Tanskalainen Pohjois-Jyllannin museo kertoi lehdistötiedotteessa kahdesta Jyllannista Branslevistä löytyneestä viikinkiaarteesta, jotka on ajoitettu vuoden 980 tienoille. Aarteet löysi Pohjois-Jyllannin metallinetsijäseura.
Aarteet koostuvat noin 300 hopeankappaleesta ja 50 kolikosta, ja ne löytyivät läheltä Fyrkatin viikinkilinnaa, jonka Tanskan kuningas Harald Sinihammas rakennutti noin vuonna 980. Haraldin tiedetään rakennuttaneen viikinkiaikana useita linnoituksia.
Pohjois-Jyllannin museon edustaja Torben Trier Christensen kuvailee löytöjä innoissaan:
”Voimme saada niistä valtavasti uutta tietoa Harald Sinihampaan ajan yhteiskunnasta. Yhteys Fyrkatiin ja vain kahdeksan kilometrin päässä olevaan hautapaikkaan on todella mielenkiintoinen.”
Kolikot symboloivat tanskalaisten kristillistämistä
Aarteet löytyivät alle 50 metrin etäisyydeltä toisistaan, ja arkeologeja kiinnostavat etenkin niihin sisältyvät niin sanotut ristikolikot. Harald painatti niitä käännyttäessään tanskalaisia kristinuskoon 970- ja 980-luvuilla ennen kuin hän menetti valtansa pojalleen Sven Haaraparralle 980-luvun puolivälissä.
Fyrkatin linna oli käytössä vain lyhyen aikaa vuoden 980 tienoilla. Christensen arvelee, että aarteen kätkeneillä henkilöillä saattaa olla yhteys Harald Sinihampaan viikinkilinnaan. Hän toteaa:
”Paikat, jonne tällaisia aarteita on haudattu, eivät ole mitään tavallisia maalaiskyliä. Alueella on asunut korkea-arvoisia, vauraita ihmisiä. Vain heillä on voinut olla näin paljon hopeaa.”
Harald Sinihammas valmistutti niin sanottuja ristikolikoita samassa yhteydessä kun hän pystytti niin sanotun Jellingin kiven vuonna 965. Ne ovat ilmeisesti toimineet propagandana hänen käännyttäessään tanskalaisia kristinuskoon.
Aarteet voivat ratkaista vanhan arvoituksen
Löydettyjen esineiden joukossa oli yllätyksiä: esimerkiksi kaksi hopeista ja koristeellista noin 70 grammaa painavaa kuulaa, jotka olivat kiinni hopeisessa tangossa. Ne ovat ilmeisesti olleet alun perin osa valtavaa rengassolkea.
Rengassoljilla kiinnitettiin vaatteita, ja niitä käyttivät etenkin yhteiskunnan kerma viikinkiajan Irlannissa ja sen naapurisaarilla. Arkeologien arvion mukaan koru on kokonaisena painanut noin puoli kiloa ja se on todennäköisesti kuulunut esimerkiksi piispalle tai kuninkaalle.
Rengassolki on todennäköisesti tuotu Irlannista viikinkien ryöstöretkiltä ja se on paloiteltu, sillä korun hienoa käsityötä enemmän viikinkejä kiinnosti sen sisältämä hopea.
Historiallisesta näkökulmasta kiinnostavinta aarteissa on niiden löytöpaikka.
Fyrkat oli Haraldin muiden kehälinnojen tapaan käytössä vain suhteellisen lyhyen aikaa vuoden 980 seutuvilla. Tutkijoille on edelleen arvoitus, miksi Harald Sinihammas käytti valtavasti resursseja rakentaakseen ainakin seitsemän kehälinnaa, jotka hylättiin pian. Hylkäämisen syystä ei ole varmaa tietoa, mutta Sjellannissa sijaitsevasta Trelleborgin linnasta on löytynyt taistelujen jälkiä.
”Kenties linnoista ei luovuttu vapaaehtoisesti, vaan se on ehkä tapahtunut Harald Sinihampaan ja hänen poikansa Sven Haaraparran lopullisen välisenselvittelyn yhteydessä. Jos Fyrkatissa on ollut levottomuuksia, tuntuu uskottavalta, että paikallinen mahtimies täällä Bramslevissä on varmuuden vuoksi päättänyt kätkeä arvoesineensä”, Christiansen kuvailee.
Niinpä aarre voi tarjota vastauksia yhteen viikinkiajan suurista arvoituksista.
Rengassolki on rikottu, ja osa hopeaa on ilmeisesti käytetty maksuvälineenä tai sulatettu koruiksi.