Arkeologit ovat jo useampana kesänä tehneet kaivauksia viikinkiaikaisessa pitkätalossa Stöðvarfjörðurin lähistöllä Itä-Islannissa.
Pitkätalo sijaitsee Stöðin kaivausalueella, ja analyysien perusteella se on rakennettu vuoden 800 jaa. tienoilla eli noin 74 vuotta ennen Islannin ensimmäisiä pysyviä siirtokuntia. Talo on itsessäänkin historiallisesti arvokas, mutta sieltä on tehty muitakin uskomattomia löytöjä.
Arkeologit löysivät muun muassa pitkätalon seinän kätketyn pienen kiven.
Joku talon asukkaista oli kaivertanut kiveen piirroksen, joka saattaa hyvinkin olla vanhin Islannista löydetty kuva.
Tuhka ja radiohiiliajoitus helpottavat ajoitusta
Arkeologien on ollut helppo todistaa, että Stöðvarfjörðurin lähistöllä sijainnut pitkätalo on vanhempi kuin Islannin vanhimmat pysyvät asutukset.
Viikingit alkoivat asuttaa Islantia pysyvästi vuonna 874, kun Ingólfur Arnarson purjehti saarelle Norjasta. Nyt tutkittua kahta päällekkäistä pitkätaloa peittää vuosiin 869–873 ajoitettu kerros vulkaanista tuhkaa.
Myös talojen puuaineksen radiohiiliajoitus vahvistaa, että talot rakennettiin vuoden 800 tienoilla.
”Minun teoriani on, että pitkätalo oli kausittainen metsästysleiri, ja sitä käytti joku norjalainen päällikkö, joka purjehti ajoittain Islantiin metsästämään ja laivasi saaliinsa meren yli Norjaan”, toteaa kaivauksia johtava arkeologi Bjarni F. Einarsson.
Vuonna 2019 tehdyt dna-analyysit osoittivat, että Islannissa eli viikinkiajalla sittemmin sukupuuttoon kuollut mursulaji. Tutkijat uskovatkin, että norjalaiset viikingit purjehtivat Islantiin metsästämään kyseisiä mursuja.
Yksi heistä kaiversi kenties pieneen kiveen laivan kuvan ja kätki sen taloon. Vastaavia kaiverroksia on löydetty monin paikoin Pohjoismaista, mutta nyt löydetty kaiverros on Islannin vanhin.
Arkeologit ovat tutkineet pitkätalon jäänteitä vuodesta 2015 lähtien. Alueelta on löytynyt jälkiä myös laivahautauksesta ja muista rakennelmista.